.jpg)
Ennen kuin pääsemme käsiksi kuuteen havaintoon, käydään lyhyesti läpi, mitä yhdessä urheiluseurojen kanssa keräämämme data kertoo toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten taustoista ja hyvinvoinnista.
Datan perusteella keskimäärin 20 prosenttia urheiluseurojen lapsista ja nuorista tulee esimerkiksi yksinhuoltajaperheistä tai pienituloisista tai matalasti kouluttautuneista perheistä. Nämä ovat kuitenkin yksittäisiä tekijöitä: vain 2 prosenttia harrastajista on perheistä, joissa huono-osaisuus kasautuu.
Vajaa puolet urheiluseuroissa harrastavista lapsista ja nuorista kokee seuratoiminnan vaikuttavan myönteisesti hyvinvointiinsa. Datan perusteella seuratoiminnan vaikutukset hyvinvointiin eivät tosin ole pelkästään positiivisia. Keskimäärin 7 prosenttia nimittäin kokee, että toiminta on heikentänyt hyvinvointia edellisen puolen vuoden aikana.
Urheiluseuratoiminnalla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia. Siksi olemme keränneet yhdessä seuratoimijoiden kanssa keinoja, joilla yhdenvertaisuutta ja hyvinvoinnin kokemusta voidaan lisätä seuratoiminnassa. Tässä niistä kuusi.
1. Tuo seuratoiminta lähelle lapsia ja nuoria
Jotta urheiluseurojen toiminta voisi olla yhdenvertaista ja vaikuttavaa, harrastusten tulee olla lapsille ja nuorille saavutettavia lähtökohdista riippumatta.
Hyvä esimerkki saavutettavasta seuratoiminnasta on jalkapalloseura HJK ry:n kaupunginosatoiminta eri puolilla Helsinkiä. Keräämämme datan perusteella HJK:n toiminta on onnistunut tavoittamaan lapsia ja nuoria laajasti erilaisista lähtökohdista. 20 prosenttia kaupunginosajoukkueissa harrastavista tulee perheistä, joiden taustatekijät – kuten matala koulutustausta tai pienituloisuus – voivat johtaa syrjäytymiseen.
Saavutettavuuden lisäämiseksi Me-säätiön oman jalkapalloklubin, FC Meltsin, treenit järjestetään heti koulupäivän jälkeen kävelymatkan päässä kotoa. Jalkapallotoiminta on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi myös Mellunmäen alueen vanhemmille, joista moni ei pysty kuljettamaan lapsiaan treeneihin kotia kauemmas. FC Meltsin osallistujista 65 prosenttia tulee sosioekonomisesta taustasta, joka voi altistaa syrjäytymiselle.
2. Tee harrastamisesta maksutonta tai edullista
Muun muassa kunnat, valtio ja säätiöt rahoittavat urheiluseurojen toimintaa. Rahoittajat kannustavat jo erilaisilla kohdeavustuksilla seuroja luomaan entistä yhdenvertaisempia harrastusmahdollisuuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen malli -toimintamuoto on myös vauhdittanut maksuttomia harrastusmahdollisuuksia ympäri maan.
Mainio esimerkki harrastusmaksujen järkevöittämisestä on turkulainen jääkiekkoseura TPS. TPS Juniorijääkiekko ry on käynnistänyt Turun kaupungin tuella Easy Hockey -kiekkokerhoja, joissa harrastusmaksut ovat maltillisia eikä osallistujien tarvitse hankkia omia varusteita. Seura on perustanut myös Special Hockey -ryhmän erityistä tukea tarvitseville pelaajille. Joukkuekohtaisen datan perusteella lapset ja nuoret kokevat eniten myönteisiä hyvinvointivaikutuksia kiekkokerhoissa ja Special Hockey -ryhmässä.
Useat urheiluseurat ovat myös perustaneet rahastoja sellaisia lapsia ja nuoria varten, jotka eivät pystyisi harrastamaan urheilua säännöllisesti ilman rahaston tukea.
3. Valmenna ilolla
Vaikuttava harrastustoiminta vaatii pedagogisesti taitavan valmentajan, joka ymmärtää myös hyvän tunnelman merkityksen valmennuksessa. Jos FC Meltsin valmennuspäälliköltä Mostafalta kysyy, mikä on tärkeintä lasten valmentamisessa, vastaus on selvä: ilo. Ensin tulee ilo, sitten kaikki muu – innostus ja motivaatio lajia kohtaan sekä vähitellen tekniset pelitaidot.
Lisäksi valmentajalla on oltava kulttuurista ymmärrystä ja kiinnostusta peruskasvatukseen. Hänen on osattava tukea lasta kehittyvissä tunne- ja kaveritaidoissa ja autettava esimerkiksi ristiriitatilanteiden ratkomisessa ja jäsentämisessä. Tällainen pedagoginen osaaminen ei kehity sormia napsauttamalla, mutta iloa sen sijaan on helppo lisätä valmentamiseen pienin askelin.
4. Viesti tavalla, jonka kaikki ymmärtävät
Urheiluseurojen on tärkeää viestiä mahdollisimman selkokielisesti, jotta niiden toiminta tavoittaa eri kotikieliä puhuvia harrastajia. Esimerkiksi FC Meltsin joukkueiden lapset puhuvat kotona yhteensä 20:a eri kieltä. Niin valmennustyössä kuin joukkueiden viestinnässä kieli on helposti ymmärrettävää ja saavutettavaa.
Tässä kolme selkeään viestintään liittyvää oivallusta, jotka olemme saaneet työskennellessämme yhdessä urheiluseurojen kanssa:
Osallistumisen edellytykset: Löytyykö nettisivuiltanne helposti tietoa esimerkiksi siitä, miten seuraan pääsee mukaan ja mitä harrastus vaatii vanhemmilta? Tämä kannattaa avata mahdollisimman konkreettisesti.
Hiljaisen tiedon pukeminen sanoiksi: Etenkin aloitteleville harrastajille ja heidän vanhemmilleen ei välttämättä ole selkeää esimerkiksi se, miten seurassa edetään ja kuka pelaa milläkin tasolla.
Yksinkertainen sanasto: Urheilu- ja seuratoiminta sekä niihin liittyvä sanasto voivat olla harrastuksen aloittavalle vanhemmalle täysin uutta. Kannattaa siis välttää ammattitermejä ja muuta harrastuskohtaista jargonia. Selkeä tieto auttaa rakentamaan ymmärrystä, luottamusta ja koko perheen sitoutumista.
5. Kokoa osaamista ympärillesi
Urheiluseura toimii aina osana paikallisyhteisöä. Ympäriltä löytyy varmasti joukko kouluja, järjestöjä ja muita toimijoita, jotka tuntevat alueen lapset ja nuoret. Voisivatko nämä tahot tehdä yhteistyötä uusien harrastajien tavoittamisessa sekä harrastajien tukemisessa ja sitouttamisessa? Urheiluseurojen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat usein muut seurat, kunnan sosiaaliviranomaiset, koulut, perhepalvelut ja muut järjestöt.
6. Mittaa onnistumistasi
Ajantasainen tieto urheiluseurojen toiminnan vaikuttavuudesta on avainasemassa seurojen toiminnan kehittämisessä. Laadukas data vakuuttaa myös rahoittajat: se on tapa osoittaa konkreettisesti, että seuran toiminta tavoittaa myös heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret ja parantaa heidän hyvinvointiaan.
Me-säätiö kerää yhteistyössä urheiluseurojen kanssa dataa harrastustoiminnan tavoittavuudesta ja vaikutuksista data- ja vaikuttavuustyökalu Melvion avulla. Olemme tunnistaneet mittareita, joilla voidaan tarkastella toiminnan tavoittavuutta, harrastajien sitoutumista ja seuratoiminnan hyvinvointivaikutuksia. Seuraamme teknologiamme avulla säännöllisesti osallistujien perhetaustaa, hyvinvointivaikutuksia ja osallistujien sitoutumista toimintaan.
Kiinnostuitko?
Oletko seuratoimija tai rahoittaja? Ota yhteyttä, niin tehdään yhdessä seuratoiminnan vaikutuksia näkyväksi: info@mesaatio.fi
.webp)
