Kun Saku Koivu aloitti jääkiekon, kiekko oli pihapeli. Välineurheiluksi sitä ei voinut kutsua, sillä aina ei käytetty edes luistimia. Koivulla ja kavereilla oli tapana pelata tossulätkää pihoilla ja läheisen suon päälle talvella syntyvällä jäällä.
“Meillä päin pelattiin vähän joka kadunkulmassa. Nykyään pihapelejä ei näe oikein missään”, Koivu sanoo.
Pelaaminen on siirtynyt jäähalleihin ja siitä on tullut kalliimpaa. “Jääkiekosta on tullut enemmän hyvätuloisten laji”, Koivu vertaa nykytilannetta omaan lapsuuteensa.
Harrastamisen kustannukset ovat asia, johon voi vaikuttaa nopeillakin päätöksillä. Jääkiekon tulevaisuuteen kuitenkin liittyy myös hidas mutta kohtalokas muutos: ilmaston lämpeneminen.
Mustat talvet tarkoittavat sitä, että luistimet uhkaavat jäädä kauppojen hyllyille ja kotien varastoihin varsinkin eteläisessä Suomessa. Mitä tilanteelle voisi tehdä?
Saku Koivu on turkulainen ja kotoisin jääkiekkoperheestä. Veli pelasi, isä valmensi, ja nyt pelaa oma poika. Merkittävin kiekkoyhteisö ovat kuitenkin olleet kaverit.
”Isän mukana totuin olemaan hallilla. Mutta urheilu oli ystäväpiirin juttu, tuntui että kaikki pelasivat. Koulun jälkeen nähtiin pihalla ja siellä oli heti pelit pystyssä.”
Myöhemminkin Koivun ystäväpiiri oli paljolti sama kentän ulkopuolella ja siviilissä. Tällaista yhteisöllistä kokemusta hän toivoo myös muille.
Saku Koivu ehdottaa, että kaupungit satsaisivat harrastuskeskuksiin, joissa mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan eri lajeja. Näin myös jääkiekko voisi olla eri taustoista tuleville mahdollinen harrastus. Koivu uskoo, että jääkiekko on laji, josta moni kyllä innostuu, jos pääsee harrastamaan sitä sallivassa ilmapiirissä.
Ja vaikka idean ehdottaja on itse legendaarinen jääkiekkotähti, hän ei puhu nyt huippu-urheilusta.
”Tarvitsemme matalan kynnyksen harrastamismahdollisuuksia, joko maksuttomia tai ihan pienillä maksuilla toimivia”, hän sanoo.
Koivun visiossa isoimmissa kaupungeissa olisi liikuntakeskuksia, joissa jokainen pääsisi kokeilemaan eri lajeja. Lajeja voisi olla vaikka neljä tai viisi. Tämän mahdollistamiseksi tarvittaisiin julkista rahoitusta, urheiluseuroja, kouluja ja talkoohenkeä.
Käskemällä lapset ja nuoret eivät innostu harrastuksista. Koivu sanoo, että kilpailu nuorten vapaa-ajasta on sen verran kovaa, että liikuntakeskustenkin pitäisi olla ”sellaisia, että nuoret haluavat tulle sinne, että se on vähän niin kuin juttu olla mukana”.
Jotta paikasta voi tulla pidetty, lasten pitää kokea itsensä tervetulleiksi taidoista tai taustoista riippumatta.
”Liikuntakeskuksista pitää saada viihtymisen paikkoja, joihin on helppo ja mukava tulla. Kun siellä on kavereita ja yhteisö, merkityksellisyys kasvaa ja siitä tulee paikka, johon halutaan päästä.”
Liikuntakeskusten tavoitteena olisi liikunnallisen elämäntavan juurruttaminen nuoriin. ”Se on varmasti kaikkien intressissä näinä ruutujen aikoina.”
On paljon ohjaajista kiinni, millaista ilmapiiriä harrastamisen ympärille pystytään luomaan.
”Esikuvia pitää olla mukana innostamassa, kannustamassa ja näyttämässä mallia.”
Huolettaako Saku Koivua se, että jääkiekon suosio hiipuu Suomessa?
”Totta kai se on tulevaisuuden haaste, jos jääkiekkoa pelaavien ikäluokat pienenevät”, Koivu sanoo.
Hän kuvaa tilannetta ensin huippu-urheilun kautta: ”Mitä enemmän on harrastajien massaa, sitä enemmän on mahdollisesti myös menestystä Suomi-paidassa.”
Mutta kisamenestys ei ole tärkeintä, sanoo Koivu. ”Tärkein asia on rakkaus liikkumiseen, ei se, mitä lajia harrastaa tai päätyykö siinä huipputasolle.”
Koivu harmittelee, että puhe urheilusta keskittyy usein huippu-urheiluun. Pitäisi puhua enemmän harrastamisesta ja siitä, että lapsena omaksuttu rakkaus liikkumiseen kantaa läpi elämän.
Onko jääkiekko Koivun näkemyksen mukaan saavutettava laji?
Mitä pitemmälle edetään, sitä kalliimpi laji on. Tämänkin takia Koivu korostaa matalan kynnyksen toimintaa.
”Meillä on paljon esimerkiksi maahanmuuttajaperheitä, joille jääkiekko ei ole tuttu laji eikä heillä ole historiaa lajin kanssa. Heitä pitää saada innostettua mukaan.”
Saku Koivun ansiolista jääkiekkoilijana on mailin mittainen. Olympiamitaleja, MM-mitaleja, NHL-menestystä ja tietenkin unohtumaton MM-ysiviis-voitto.
Kuinka usein hän luistelee?
Koivu kertoo siirtyneensä lenkkipoluille ja muuhun liikuntaan. Mutta varsinkin ulkojäät saavat hänet edelleen syttymään.
”Terän päällä liukuminen, onhan se hieno tunne. Kun siihen on kerran rakastunut, ei se rakkaus mihinkään häviä.”
.webp)
