Kaikille lapsille ja nuorille pitäisi taata mahdollisuus pelata jääkiekkoa, sanoo SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi. Hän itsekin pelasi jääkiekkoa lapsena ja seuraa lajia edelleen intohimoisesti.
”Jääkiekkoa harrastavat lapset ja nuoret pääsevät osaksi lajin vauhtia, tervehenkistä kamppailua ja taktisia ja sosiaalisia hienouksia.”
Joukkueurheilun kautta saa kavereita ja kokemuksen ponnistelusta yhteisen tavoitteen eteen. Jääkiekkoharrastuksen hienoutta Näkkäläjärvi perustelee myös sillä, että lajilla on erityinen asema suomalaisessa urheiluhistoriassa.
”Arvokisoilla ja kotimaisella liigalla on edelleen hyvät katsojaluvut, ja vuosien 1995 ja 2011 jääkiekon MM-voitot olivat suuria sukupolvikokemuksia. Jääkiekon pelaaminen voi antaa myönteisiä yhteenkuuluvuuden kokemuksia ja olla jopa osa suomalaista identiteettiä.”
Jääkiekko on kallis harrastus. Näkkäläjärvestä on tärkeää huolehtia, että se ei jää pelkästään hyvätuloisten perheiden harrastukseksi.
”Kenelläkään ei pitäisi olla sellainen tilanne, ettei pysty harrastamaan siksi, etteivät perheen rahat riitä. Harrastamisen kustannuksia pitää voida madaltaa.”
Seurat, varhaiskasvatus ja koulu voisivat järjestää ilmaisia lajikokeiluja. Poliittiset päättäjät voisivat tehdä harrastuksen järjestämisestä seuroille halvempaa tai jopa maksutonta. Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa maksuihin muun muassa jääaikojen kustannuksia alentamalla.
Myös investointeja halleihin tarvitaan varsinkin nyt, kun ilmastonmuutos lyhentää ulkojääkautta ja monet halleista ovat käyttöikänsä päässä.
Jääkiekon harrastajia on Suomessa noin 200 000, jäähalleja 241. Näkkäläjärvi sanoo, että halleista voisi tehdä monikäyttöareenoita, joissa voisi järjestää myös kulttuuritapahtumia.
Hän pitää erittäin tervetulleina jääkiekkoliiton ja seurojen hankkeita, joilla pyritään saamaan vähävaraisten ja maahanmuuttajaperheiden lapsia ja nuoria mukaan lajin pariin.
Esimerkiksi Liike on lääke -hankkeessa oli mukana kaksitoista juniorijääkiekkoseuraa, jotka järjestivät matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, luistelukouluja ja tyttökiekkoa. Vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret saivat maksuhelpotuksia.
Varsinais-Suomen Unelmien peliä -rahasto taas myöntää junioritukia, jotta lapsilla ja nuorilla olisi tasavertainen mahdollisuus päästä harrastamaan jääkiekkoa.
”Lisäksi tarvitaan ruohonjuuritason toimia, kuten yhteiskuljetuksia ja käytettyjen varusteiden kierrätystä.”
Jääkiekon lajikulttuuria pitää uudistaa niin, että syrjinnästä, rasismista ja häirinnästä päästään eroon, Näkkäläjärvi sanoo. Hän kehuu esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen ja Kiekko-Espoon yhteistyötä. UN Women Suomi on pitänyt Kiekko-Espoolle koulutuksia ja työpajoja seksuaalisen häirinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta.
”On pystyttävä näyttämään, että jääkiekko on turvallinen harrastus kaikille.”
Maahanmuuttajien tavoittamisessa tarvitaan Näkkäläjärven mukaan kuntien, seurojen, varhaiskasvatuksen ja koululaitoksen yhteistyötä.
”Monelle maahanmuuttajaperheelle jää on elementtinä vieras ja jääkiekko ja luistelu vieraita lajeja. Niiden harrastaminen on hieno tapa oppia kieltä, integroitua yhteiskuntaan ja kasvaa suomalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan.”
Miten autetaan kaikkia lapsia ja nuoria löytämään itselle mieluinen urheilulaji ja luomaan myönteinen suhde liikkumiseen?
”Se on toki haastavaa, koska niin monet asiat periytyvät. Kaikki vanhemmat eivät pysty panostamaan omaan tai lasten liikkumiseen.”
Silloin korostuu varhaiskasvatuksen, koulujen ja seurojen merkitys. Niiden on tuettava haavoittuvassa asemassa olevia lapsia. Se on myös yhteiskunnan etu.
”Liikkumattomuudesta koituu terveysongelmia, ja harrastamattomuus on myös yhteydessä syrjäytymisriskiin.”
Näkkäläjärvi iloitsee Harrastamisen Suomen mallista, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa, maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Mallia pitäisi hänestä kehittää ja laajentaa. Seuraavaan hallitusohjelmaan olisi syytä kirjata yhdeksi tavoitteeksi, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saataisiin liikkumaan THL:n suositusten mukaisella tasolla, Näkkäläjärvi sanoo.
”Haastan kaikki miettimään yhdessä, mitä konkreettisesti on tehtävä viiden seuraavan vuoden aikana, jotta kaikille lapsille ja nuorille saadaan luotua myönteinen suhde liikkumiseen.”
.webp)
