Kaikki tulokset ja analyysi lukuvuonna 2024-2025 kerätystä tiedosta on nyt luettavissa Me-säätiön julkaisemassa raportissa, joka sisältää myös aiemmin julkaisematonta tietoa. Lue ja lataa raportti täältä!
Harrastamisen Suomen mallin tarkoituksena on ollut löytää ratkaisu siihen, miten jokainen suomalainen lapsi ja nuori saisi mieluisan harrastuksen. Mallin maksuttomien harrastusten parissa harrasti lukuvuodella 2024–2025 jo 143 000 lasta ja nuorta, joten pienimuotoisesta toiminnasta ei ole kyse: mallin kautta tavoitetaan enemmän harrastajia kuin minkään muun yksittäisen harrastuksen kautta.
Maksuton, koulupäivän yhteyteen tuotu harrastus ratkaisee yhteiskunnallista haastetta, joka on kasvanut harrastusten kaupallistumisen ja perheiden eriytyvien resurssien myötä: yhä useampi lapsi jää kokonaan ilman mielekästä vapaa-ajan tekemistä.
Hyvistä tuloksista kohti vaikuttavuutta
Harrastamisen Suomen malli lisää koululaisten hyvinvointia ja saa mukaan aiemmin harrastamattomia lapsia ja nuoria. Saavutettavuus ei kuitenkaan yksin takaa sitä, että lapset ja nuoret kiinnittyvät harrastukseen, pysyvät mukana pitkäkestoisesti tai löytävät mallin kautta polkuja toisiin harrastuksiin.
81 prosenttia osallistujista haluaa jatkaa ohjattua harrastusta koulupäivän yhteydessä seuraavalla lukukaudella. Harrastamisen Suomen malli näyttää avaavan harrastuspolkuja koulupäivien ulkopuolelle: 23 prosenttia aiemmin harrastamattomista osallistujista aikoo jatkaa harrastamista muussa harrastustoiminnassa seuraavalla lukukaudella.
Tulokset osoittavat, että koulupäivän yhteydessä olevia harrastuksia lopetettiin myös kesken lukuvuoden. 16 prosenttia osallistujista keskeytti harrastusryhmän lukuvuoden aikana. Yleisin keskeyttämisen syy oli halu kokeilla uutta harrastusta. Seuraavaksi yleisin syy liittyi ilon kokemuksen puuttumiseen: lapsi ei viihtynyt harrastusryhmässä. Kolmanneksi useimmin keskeyttämisen syyksi mainittiin ystävien puute harrastusryhmässä. Harrastukseen sitoutumisen kannalta ystävyyssuhteilla ja ilon kokemuksilla on suuri merkitys. Sitoutumisen vahvistamisessa Harrastamisen Suomen mallin ryhmissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota ystävyyssuhteiden muodostumiseen, ryhmäytymiseen ja osallisuuden kokemukseen, mikä luo hyvän pohjan pitkäkestoiselle harrastamiselle. Ohjaajan osaaminen voi olla avainasemassa osallistujien sosiaalisten suhteiden vahvistamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä.
Mallin kehittäminen vaatii kunnianhimoa ja parempaa dataa
Mikäli Harrastamisen Suomen mallin halutaan saavuttavan alkuperäisen, kirjaimellisen tavoitteensa – sen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mieluisa harrastus – tulee huomiota kiinnittää erityisesti nykyisiin katvealueisiin: ketkä jäävät edelleen paitsi harrastuksista ja miten varmistetaan, ettei yksikään lapsi tai nuori jää syrjään harrastuksesta. Samalla on hyvä muistaa, että jokainen lapsi ja nuori ei halua tai voi harrastaa ohjatusti.
Kouluterveyskyselyyn perustuvan arvion mukaan Suomessa on noin 168 000 kouluikäistä lasta ja nuorta, jotka eivät osallistu säännölliseen ohjattuun harrastukseen. Koko tämän joukon sekä jo harrastavien lasten ja nuorten mukaan saaminen ei vielä ole realistista Harrastamisen Suomen mallin puitteissa. Mallin sisällä ja rinnalla tarvitaan siis uusia ratkaisuja sekä lisäpanostusten tarpeen arviointia, jotta tavoite jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuttoman ja mieluisan harrastuksen mahdollistamisesta voi toteutua.
Me-säätiön arvion mukaan Harrastamisen Suomen malli on käynnistetty onnistuneesti ja se vakiinnuttaa paikkaansa lasten ja nuorten harrastuskentässä.
Jatkossa sitä tulee kehittää kunnianhimoisesti eteenpäin:
- Harrastamisen Suomen mallin tavoitetta yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien lisäämisestä ja hyvinvoinnin edistämisestä seurataan säännöllisesti toimintaa rahoittavien ja toteuttavien tahojen kesken.
- Harrastamisen Suomen mallia kehitetään kaikille avoimena mallina, mutta mallin sisällä tulee kohdentaa resursseja siihen, että kaikilla potentiaalisilla harrastajilla on yhtälainen tieto ja mahdollisuus osallistua. Kuntatasoinen tieto mahdollisista katvealueista auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa.
- Harrastamisen Suomen mallilla on potentiaalia olla keskeinen ratkaisu mielekkään harrastamisen lisäämisessä. Valtion rahoituksen pysyvä tasokorotus mahdollistaa mallin laajentamisen, mutta sen sisälle ja rinnalle tarvitaan uusia ratkaisuja sekä lisäpanostusten tarpeen arviointia, jotta harrastusmahdollisuudet tavoittavat jokaisen Suomen lapsen ja nuoren.
- Harrastamisen Suomen mallin suurin vaikuttavuus syntyy, kun mukaan saadaan mahdollisimman paljon aiemmin harrastamattomia, toiminta tuo yhteen lapsia ja nuoria erilaisista perhe- ja harrastustaustoista ja se onnistuu edistämään kaikkien hyvinvointia, lähtökohdista riippumatta
Lataa koko loppuraportti täältä!
Aiemmin julkaistuihin tuloksiin voit tutustua täällä.
Taustaa
Me-säätiön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen (OPH) ja aluehallintoviraston yhteistyöllä kerättiin lukuvuoden 2024-2025 aikana tietoa suoraan harrastajilta ja heidän huoltajiltaan.
Pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa olivat mukana: Akaa, Hämeenlinna, Joensuu, Liminka, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Sastamala ja Somero. Seuraavissa vaiheissa tiedonkeruuseen osallistuivat myös: Jyväskylä, Järvenpää, Kauhajoki, Kruunupyy, Lahti, Naantali, Pori, Seinäjoki, Vantaa ja Vaasa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää lukuvuodesta 2026-2027 alkaen noin 20 miljoonaa euroa avustuksina kunnille harrastusryhmien järjestämiseen. Lukuvuonna 2024-2025 valtionavustusta saavissa 258 kunnassa oli yhteensä 511 000 perusopetuksen oppilasta, joista kuntien arvion mukaan 143 000 osallistuu Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmiin. Harrastamisen Suomen malli olisi Suomen suurin harrastusseura, mikäli lasketaan yhteen kaikki mallin parissa harrastavat lapset ja nuoret.
.webp)
