Maahanmuuttajanuorten Helsinki

Maahanmuuttajanuorten Helsinki hanke on Me Säätiön ja Helsingin kaupungin yhteinen iso hanke vuosille 2016 – 2020. Hanke parantaa maahanmuuttajataustaisten nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutuksen, työelämän ja sosiaalisen ympäristön alueilla. Taustalla on huoli, jossa maahanmuuttajataustaisista nuorista merkittävästi suurempi osa kuin kantasuomalaisista nuorista, jää jatkokoulutuksen taikka työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

Helsingin ja Me-säätiön yhteistyön kärkenä on nuorten kokemus tilanteestaan ja heidän näkemyksensä siitä, mistä olisi hyötyä. Tätä kautta löydämme ymmärryksen asiakaspinnasta, kuunnellen, kysyen ja kokeilen rohkeasti tapoja tehdä toisin ja löytäen uusia ratkaisumalleja.

Miksi Maahanmuuttajanuoret Helsingissä -hanke?

Me-säätiö haluaa olla mukana edistämässä maahanmuuttajataustaisten nuorten asemaa ja mahdollisuuksia. Jokaisella tulee olla mahdollisuudet kuulua yhteisöön ja kokea olevansa tärkeä ja merkityksellinen. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa merkittäviä parannuksia maahanmuuttajanuorten asemaan palvelusuunnittelun ja hankkeen toimintamallien kautta.

Olemme erityisen iloisia siitä, että Helsingin kaupungin eri toimialat ovat sitoutuneet kehittämistyöhön yhdessä, ja uudenlaisia toimintamalleja integroidaan Helsingin kaupungin toimintaan, ja myös muihin kaupunkeihin.

Hankkeessa keskeistä on vaikutusten mitattavuus ja pitkäkestoisuus. Hankkeen yhteissuunnittelussa on ollut mukana nuoria, järjestöjä ja nuorisotyön ammattilaisia. Esimerkkejä on haettu parhaista käytännöistä maailmalta, ja kokeiluhankkeissa painotetaan myös poikkihallinnollista yhteistyötä.

Mikä Helsingin Nuorisoasiainkeskus on?

Helsingin kaupungin Nuorisopalvelut kuuluu Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan Helsingissä ja on Suomen suurin nuorisotyön toimija. Se tuottaa yhdessä nuorten kanssa kulttuuripalveluita ja harrastuksia. Lisäksi se edistää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja tarjoaa nuorille tukea ja neuvontaa. Kohderyhmänä ovat 10–20-vuotiaat nuoret. Nuorisotyötä tehdään nuorisotaloissa, muissa toimipaikoissa ja projekteissa. Lisäksi Nuorisopalvelut tukee nuorisojärjestöjä ja nuorten ryhmiä.

Kulttuuri ja vapaa-aika toimialajohtaja Tommi Laition mukaan tässä yhteistyössä on kyse avoimemman ja reilumman Helsingin rakentamisesta. ”Olemme kiitollisia siitä,

että Me-säätiön tuella voimme vahvistaa osallistavaa ja ihmislähtöistä tapaa tuottaa julkisia palveluita. Jokaisen erityisyyden tunnistava ja syrjintään tiukasti puuttuva Helsinki on parempi kaupunki meille kaikille. Se tarkoittaa, että poistamme esteitä, avaamme näkymiä ja luomme todellisia mahdollisuuksia.”

Toimintamallit

Maahanmuuttajanuoret Helsingissä -hanke koostuu kahdesta vaiheesta, jossa ensin palvelumuotoilun kautta varmistetaan ymmärrys tilanteesta ja valmistetaan pohja oikean tyyppisten palveluiden rakentamiselle yhteistyössä oikeiden kumppanien kanssa. Tehokkaimmat mallit integroidaan osaksi Helsingin kaupungin toimintaa tai niille kehitetään muu rahoituspohja.

Buddyschool

Ratkaisee ongelmaa, missä oppilas pääsee perusopetuksesta heikoin arvosanoin, ja todelliset mahdollisuudet jatko-opintoihin taikka työllistymiseen ovat heikot. Buddyschool poistaa oppimisen esteitä ja tukee parempien oppimistulosten saavuttamista. Malli myös lisää oppilaiden ja opettajien sekä oppilaiden keskeistä vuorovaikutusta näin parantaen koulujen yhteisöllisyyttä.

Malli toteuttaa opettamalla oppimiseen pohjatuvaa vertaisoppimista lukuisissa Helsingin kouluissa sekä järjestöjen kanssa yhteistyössä mm. kesä Buddsychool.

Keväällä 2019 on toiminnassa mukana jo lähes viisi tuhatta koululaista.

www.buddyschool.fi

Job’d

Toimintamalli luo uutta työtä nuorille, joilla ei vielä ole työkokemusta. Työ luo yhteiskunnallista hyvää mm. auttamalla vanhuksia Job’d Helping taikka tuomalla lisää elinvoimaa Helsinkiin Job’d Events.

Toimintamalli tarjoaa nuorille ensimmäisiä työkokemuksia ja näin vahvistaa työelämä osaamista ja avaa polkuja jatkotyöllistymiselle.

Keväällä 2019 on Job’d luonut uutta työtä jo lähes 48 000 tuntia, tarjoten yli 2000 uutta työkokemusta. www.jobd.work

Vanhempien tuki

Vertaistukea ja tietoa omalla kielellä yhteisön sisältä koulutuksen ja työelämän alueilta sekä apua parempaan vuorovaikutukseen ja tietoon, kun perheessä on päihde- tai mielenterveysongelma.

Toimintamalli on toteutettu lukuisien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä tavoittaen yli 3000 vanhempaa kuudesta eri kieli- ja kulttuuriryhmästä.

MakeSomeNoise

Maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta keskustelevat kantasuomalaiset yhä liian paljon keskenään. Maahanmuuttajien ääni on muutaman näkyvän kasvon varassa. Keskustelua käydään ihmisten yli ja ohitse.

MakeSomeNoise puhujafoorumi nostaa nuoria suomalaisia maahanmuuttajataustaisia nuoria asiantuntijapuhujiksi. Tämä tuo keskusteluun syvyyttä ja diversiteettiä ja maahanmuuttajataustaisille nuorille kauan kaivattuja esikuvia. www.makesomenoise.today

Uusi oppilasrakenne pistää koulutusjärjestelmän uusiksi

Helsingin kaupungin keväällä 2014 julkaistujen toimenpide-ehdotusten mukaan maahanmuuttajanuorten koulutuspolkuja olisi tarkasteltava uudestaan, sillä rakenteessa oli esteitä muunkielisten kiinnittymisessä yhteiskuntaan, eli koulutukseen ja työelämään pääsyyn. Pakolaisten määrä tekee tilanteesta vielä haastavamman koulutusjärjestelmän, kotoutumisprosessin ja työelämään pääsyn suhteen. Vaarana on, että nykyisellä rakenteella huomattava osa vieraskielistä väestöä jää yhteiskuntarakenteiden ulkopuolelle ja tämä johtaa köyhyyden lisäksi moniin sosiaalisiin ongelmiin.

Koulutusjärjestelmän ja erityisesti kielikoulutuksen on sopeuduttava uuteen tilanteeseen, sillä jo tämän hetken luvut ovat hälyttävät; helsinkiläisistä 20–29 -vuotiaista nuorista 20 % eli yli 21 000 ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Näistä nuorista noin 40 % on vieraskielisiä. Merkittävin ero vieraskielisten ja kotimaankielisten nuorten välillä on työllisten ja työttömien osuudessa sekä ryhmässä ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”. Kotimaankielisten työllisyysaste oli 71 %, vieraskielisten 50 % ja työttömyysasteet vastaavasti 6,5 % ja 17,7 %. Uusia työllistymisen malleja tulisi kehittää helpottamaan vieraskielisten pääsyä työmarkkinoille.

Taustaa maahanmuuttajanuorten tilanteeseen

Peruskoululaisista joka kuudes puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia. Maahanmuuttajanuorilla ei kuitenkaan ole tasaveroisia mahdollisuuksia menestyä Helsingissä. Helsingissä maahanmuuttajanuoret kokevat kantaväestöä useammin syrjintää ja yksinäisyyttä, mikä näkyy myös heikompana koulumenestyksenä ja terveysongelmina. Kun kantaväestöön kuuluvista nuorista 4 % on koulutuksen ja työn ulkopuolella, maahanmuuttajataustaisista nuorista samassa tilanteessa on 23 %. Erityisen heikossa tilanteessa ovat Suomeen teini-iässä tulleet nuoret.

Nuorten hyvinvointitutkimus pohjalla

Helsingin vuonna 2015 tekemästä nuorten hyvinvointikertomuksesta selviää, että maahanmuuttajanuoret erottuvat kantaväestöstä myös useilla yksilötason hyvinvointimittareilla. Maahanmuuttajanuoret mm. kokevat enemmän yksinäisyyttä ja koulukiusaamista, heille on usein vaikeampaa keskustella vanhempiensa kanssa asioistaan ja heidän kokemuksensa omasta terveydestään on heikompi.

Vuoden 2014 alussa Helsingin 15–29-vuotiaista 16 % (21 000) oli vieraskielisiä. Peruskoululaisista 19,7 % opiskelee suomea vieraana kielenä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro, somali, englanti, kiina ja kurdi. Kun Helsingin seudulla vieraskielisiä on 15–29-vuotiaista 14 %, koko maassa osuus on 8 %.

Erityisen heikossa tilanteessa ovat Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleet nuoret sekä näkyviin vähemmistöihin kuuluvat nuoret. Turvapaikan hakijoiden määrän kasvu lisää paineita löytää tehokkaampia ratkaisuja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.

Ennen vuoden 2015 lisääntynyttä turvapaikanhakijoiden määrää, vieraskielisten osuus on kasvanut Helsingissä keskimäärin 7,5 % vuosivauhdilla. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu muutti tilannetta merkittävästi. Vaikka turvapaikanhakuvaiheessa ihmisiä majoitetaan ympäri Suomea, on odotettavissa korkeintaan muutaman vuoden viiveellä nuorempien vieraskielisten ikäluokkien siirtyvän Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle.