Lasten ja nuorten digitaalinen hyvinvointi

Digisyrjäytymisestä puhutaan Suomessa vielä vähän vaikka se on todellisuutta. Vajaalla neljäsosalla nuorista digitaalisten laitteiden käyttö jää yksipuoliseksi.

Puhe digitaalisten teknologioiden hyödyistä keskittyy usein niiden taitoja ja oppimista vahvistaviin puoliin. Onkin totta, että hyvät tiedonhakutaidot, kyky löytää ja käyttää tarjolla olevia oppimisresursseja, verkostoituminen, ajankohtaisten asioiden seuraaminen ja monet muut aktiviteetit kerryttävät osaamista ja kokemusta, josta on hyötyä niin opinnoissa kuin työelämässäkin.  Nämä taidot ovat tarpeen myös arkisessa asioinnissa digitalisoituvien palvelujen parissa.

Tärkeitä ovat myös digitaalisen median tarjoamat mahdollisuudet osallistumiseen ja viihtymiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että niiden merkitys nuorten kokonaishyvinvoinnille on jopa suurempi kuin osaamiseen tai taloudellisiin hyötyihin keskittyvien aktiviteettien. Digitaalisen median käyttö tuottaa käyttäjilleen mielihyvää, yhteenkuuluvuuden tunteita sekä mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Etenkin nuoret kokevat voimakkaasti, jos jäävät paitsi osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistäviä aktiviteetteja. Niiden puute jättää ulkopuoliseksi ja haavoittaa.

Yksinäisyys koskettaakin nykynuorta monin tavoin. Suomalaisnuorten netin käyttöä tarkastelleessa tutkimuksessa todettiin, että vajaalla neljäsosalla nuorista digitaalisten laitteiden käyttö jäi yksipuoliseksi. Näillä nuorilla teknologian käyttö jää huomattavan vähäiseksi etenkin sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä, viestinnässä ja digitaalisen viihteen käytössä – juuri niissä käyttökohteissa, joiden parissa muut nuoret viettävät eniten aikaa. Tämä herättää kysymään, huomioidaanko digitaalisilla areenoilla syrjään jäämistä kotona, kouluissa ja vaikkapa nuorisotyössä?

Digitaaliset hyvinvointitaidot

Toisin kuin digitaalinen syrjäytyminen, digitaalisen median varjopuolet ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Aiheellista huolta herättävät trollaus ja kiusaaminen netissä. Lapset ja nuoret kuormittuvat ylenmääräisestä digilaitteiden käytöstä koulussa ja vapaa-ajalla. Digitaalisiin palveluihin liittyy myös turvallisuushuolia, joista grooming-ilmiö, identiteettivarkaudet ja muut nettihuijaukset ovat ajankohtaisia esimerkkejä.

Monipuolinen digiseikkailu altistaa yhtä lailla potentiaalisten hyötyjen ja harmien, kuten haitallisten sisältöjen, kohtaamiselle. Koska digitaalisten sovellusten ja palvelujen monipuolinen käyttö yhdistyy tärkeiden kansalaistaitojen karttumiseen, haitallisia ilmiöitä ei torjuta kieltämällä laitteiden käytön kieltämisestä tai rajoittamisesta “vain hyödyllisiin aktiviteetteihin”. Sen sijaan on tärkeää vahvistaa digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön liittyviä hyvinvointitaitoja.

Informaatiotulvan hallintaa

Digitaaliset hyvinvointitaidot sisältävät muun muassa kyvyn rajata omien tietojen näkyvyyttä, tunnistaa itselle tärkeitä ja turvallisia kontakteja sekä torjua epätoivottuja yhteydenottoja. Näihin taitoihin kuuluu myös omasta tietoturvasta huolehtiminen. On tärkeää osata säädellä lukuisten sovellusten ja viestimien hälytyksiä sekä omaa reagoimistaan niihin. Olennaista on ylipäätään informaatiotulvan hallitseminen esimerkiksi häiritsevää mainontaa rajoittamalla. Yhtä lailla mukaan lukeutuvat nettiviestinnän pelisääntöjen hallinta, kyky tunnistaa sarkastinen viestintä sekä erottaa olennainen ja tosiasiatieto epätosista ja harhaanjohtavista viesteistä.

Digitaalisia ihmisenä olemisen taitoja

Digitaalisissa hyvinvointitaidoissa on vain näennäisesti kyse teknologiataidoista. Itse asiassa niissä korostuvat hyvänä kaverina olemisen taidot, itsearvostus ja kyky huolehtia itsestään. Suuri merkitys on myös riittävillä kielellisillä valmiuksilla. Internetin sosiaalisten areenojen tekstiympäristö asettaa valtavia haasteita niille, joiden kielelliiset valmiudet vaikeuttavat nopeatempoisen, monikielisen, viittauksia ja vihjailuja sisältävän, usein katkonaisen, informaation haltuunottoa. Tällainen käyttäjä tulee netissä muita helpommin harhaanjohdetuksi ja väärinymmärretyksi.

Ole kiinnostunut lapsesi digimaailmasta

Tulevaisuudessa yhä tärkeämmät digitaaliset kansalaistaidot kehittyvät vain harjoittelemalla. Tutkimusten mukaan, siinä missä digiosaamisen ja -käytön hyödyt pyrkivät kasautumaan jo valmiiksi hyväosaisimmille, riskit ja harmit uhkaavat juuri kaikkein kokemattomimpia ja osaamattomimpia. Digitaalisten hyvinvointitaitojen kehittymiselle yhtä tärkeitä ovat materiaaliset edellytykset, aikuisten esimerkki sekä aito kiinnostus siihen, miten nuoret digilaitteita ja -palveluja arjessaan käyttävät. On myös syytä toimia, jos läheinen nuori näyttää jäävän syrjään muiden nuorten digitalisoituvasta arjesta.

 

Meri-Tuulia Kaarakainen 
Digitaaliseen eriarvoisuuteen liittyvää väitöskirjaa viimeistelevä tohtorikoulutettava ja tutkimuksen IT-palvelujen päällikkö Turun yliopistosta

 

Lähteet:

Blank, G. & Lutz, C. 2018. Benefits and harms from Internet use: A differentiated analysis of Great Britain. New Media & Society. doi: 10.1177/1461444816667135

Gui, M., Fasoli, M., & Carradore, R. 2017. “Digital well-being”. Developing a new theoretical tool for media literacy research. Italian Journal of Sociology of Education. doi: 10.14658/pupj-ijse-2017-1-8

Kaarakainen, S.-S. & Kaarakainen, M.-T. 2018. Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä. Media & Viestintä.  https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/77458

 

Vieraskynä 6.5.2019