Kadonneet vai kadotetut pojat?

Tarina Peter Panista on monelle tuttu. Kotoaan karannut poika, joka osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn avulla. Peter asuu mielikuvitusmaailmassa nimeltä Mikä-Mikä-Maa. Siellä lapset eivät kasva aikuisiksi. Tällä kaikella ihanuudella ja nuoruuden ihannoinnilla on traaginen kääntöpuoli. Peter rakastuu palavasti Leenaan. Rakkaus ei koskaan pääse oikeuksiinsa, koska Peter ei kykene luopumaan ikuisesta vapauden myytistä ja Leena haluaa kasvaa aikuiseksi kaikista haasteista huolimatta. Tämä on vain yksi tulkinta tarinasta ja yksi mahdollinen polku.

Idästä päin soittelee poika, iältään jo nuori mies. Kaaosta kaaoksen perään. On päihteiden liikakäyttöä, kortitta ajamista, kesken jääneet opiskelut, pikkurötöksiä, ei töitä, itsetuhoisia ajatuksia, ei tulevaisuudenuskoa, kriisi parhaan kaverin kanssa. Yritetään kaikkea mahdollista. Pikkuhiljaa aletaan rakentamaan luottamusta poikaan, joka ei ole tähän mennessä oppinut aikuisiin tai viranomaisiin luottamaan. Lopulta asiat menevät solmuun ja soittajan kaveri löytyy sairaalasta tappelun jälkeen. Neuvo oli, että ei mentäisi asioita hoitamaan kännipäissään. Neuvot hukkuivat tuulen huminaan. Ja kuin sormien napsautuksesta, poika katosi eikä koskaan enää soittanut. Juuri kun olimme rakentamassa luottamusta nuoreen mieheen. Toisaalta työn varjopuoliin kuuluu sen sietäminen, ettei koskaan voi varmasti tietää, mitä meille soittaneille tapahtuu tai kuinka he pärjäävät.

Jos olisi edes yksi aikuinen joka olisi ottanut tosissaan

Jälkikäteen mietittynä poika näki omassa toiminnassaan paljon korjattavaa, mutta keinoja ei oikein löytynyt. Vanhemmat olivat jo luovuttaneet ja viranomaisia kiinnosti lähinnä, mistä oli aineita saatu. Näitäkin tarinoita kuulemme paljon. Jos olisi edes yksi aikuinen joka olisi ottanut tosissaan ja johdattanut aikuisuuden tielle. Hyvin mahdollista, että Mikä-mikä-Mikä maa houkuttelee, mikäli jää lapsesta asti ilman tukea ja kannustusta. Kun kädet eivät ole auttamassa tai ohjaamassa oikeissa nivelkohdissa. Kun puuttuu malli miten kasvaa pojasta aikuiseksi.

Tarina on rankka ja ainutlaatuinen (vain pienen pieni osa ongelmavyyhdistä on kirjattuna tähän blogiin), mutta samantapaisia olemme kuulleet 10 vuoden aikana useita.

Poikien Puhelin on vuodesta 2007 asti pyrkinyt luomaan ainutlaatuisen kohtaamismallin pojille ja nuorille miehille. Olemme innovatiivisia ja huumorintajuisia, kestämme hirveän määrän vittuilua sekä huutoa, mutta ennen kaikkea olemme taho, joka tukee ja kuuntelee. Työntekijöiltä vaaditaan äärimmäistä kärsivällisyyttä ja lähes tietokoneen muistin verran tietoa poikien ja nuorten miesten maailmasta, erityisesti suurten tunteiden hallinnasta.

Ja joskus vain silti käy tarinamme tavoin

Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme huomanneet useiden poikien kiertävän kaikki tukipalvelut ja verkostot, joissa heidän tarpeensa olisi pitänyt havaita. Tästä johtuen voi vaatia useita puheluita ja keskusteluja, jotta poika saadaan jälleen ohjattua soveltuvan avun piiriin. Ja joskus vain silti käy tarinamme tavoin. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yksi diagnoosi, jota ainakaan meille soittavat pojat eivät suostu itselleen ottamaan. Mieluummin vaikka käydään ojan kautta makaamassa. Tämä ei tietenkään ole kenenkään edun mukaista.

Poikiin ja nuoriin miehiin luodaan luottamus tiedon määrällä, rennolla ja määrätietoisella otteella sekä sillä, että huolimatta heidän ajoittain epäkohteliaasta lähestymistavastaan vastaamme uudelleen ja uudelleen. Avuntarjoamisen ohella pyrimme myös kehumaan ja kannustamaan poikia. Yritämme myös tarjota toisenlaisia polkuja ja uskoa tulevaisuuteen. Liian usein kuulemme, että olemme ensimmäinen poikia kehunut tai heihin uskonut taho.

Ammattilaisvastaamisen yksi hyvä puoli on tasalaatuinen vastaaminen. Ongelmana ovat resurssit. Soittajia on koko ajan enemmän, eikä resursseja ammattilaisvastaamiseen tällä hetkellä ole tarpeeksi. Tästä huolimatta olemme avanneet myös chat-palvelut sekä vastailemme nuorten kysymyksiin suositulla You Tube- kanavallamme.

Se mikä toimii Vuosaaressa, ei aina toimi Lieksassa

Matalan kynnyksen anonyymit palvelut ovat elintärkeitä myös hajaseutujen pojille ja nuorille miehille sekä heille, jotka eivät luota viranomaisiin tai heitä kohdanneisiin aikuisiin. Suomi on maantieteellisesti iso ja harvaanasuttu maa. Tarvitaan innovatiivisia ja paikallisia palveluita. Se mikä toimii Vuosaaren moninaiselle nuorisolle, ei välttämättä toimi Lieksan nuorisotalolla.

Nuorten kohtaamisessa on tärkeää huomioida poikien kasvuympäristö ja yksilölliset tarpeet. Olemme oppineet, että on kyettävä keskustelemaan siitä, mistä pojat haluavat. Suoraan ja kiertelemättä. Toisaalta on osattava kuulla aidosti moninaisten poikien ja nuorten miesten huolet ja tarpeet. Emme pyri muokkaamaan poikia muottiin vaan tarjoamaan työvälineitä, ohjaamaan ja valamaan uskoa. Tämä toimintamalli on monistettavissa ja vietävissä sinne missä pojat ja nuoret miehet liikkuvat, oli se sitten iso kauppakeskus tai hajaseudun ainoa nuorisotalo.

Suuri osa pojista voi hyvin ja yhä paremmin tulevina vuosina. Valitettavasti samaan aikaan osa voi todella huonosti. Meillä ei ole enää varaa hukata lisää poikia. Mitä aikaisemmin pystymme tarjoamaan tukea oireileville pojille tai nuorille, sen paremmin yhteiskuntamme voi tulevaisuudessa.

Prologi:

EVA:n raportti helmikuulta 2017 kertoo, että 79 000 miestä on parhaassa työiässä ulkona työelämästä, koska koulutus ja taidot puuttuvat. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/02/no_54.pdf

Kirjoittaja:

Miguel Reyes
Poikien Puhelimen esimies
Väestöliitto
Miguel.reyes@vaestoliitto.fi

Auttava puhelin pojille ja nuorille miehille. Auki arkisin klo 13-18 numerossa 0800-94884

https://twitter.com/poikienpuhelin

Vieraskynä 26.2.2018