Ylisukupolvinen huono-osaisuus on katkaistavissa

Suurin osa suomalaisista pääsee mukaan yhteiskunnan myönteiseen kehitykseen. Hyvinvoinnin kasvu ei kuitenkaan kosketa kaikkia.

Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut reilun sadan vuoden ajan. Yhä suurempi osa väestöstä voi jatkuvasti paremmin. Suomalaiset ovat elintasonsa, elämänlaatunsa ja elämäntapojensa suhteen varsin hyvinvoivaa kansaa. Elämmehän yhdessä maailman parhaista maista melkein millä tahansa mittarilla mitattuna.

Keskeinen pohjoismaisen elämänlaadun tekijä on universaali tulonsiirto- ja palvelujärjestelmä, joka luo turvaa ja elämän ennakoitavuutta jokaiselle. Se kattaa 2010-luvun Suomessa ihmisen kaikki elämänkaaren vaiheet kohdusta hautaan.

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluista huolimatta kaikki eivät ole Suomessa päässeet osallisiksi menestystarinasta. Palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmien antama tuki tavoittaa lähes jokaisen, mutta sen vaikuttavuus heikkenee ongelmien kasautuessa. Maassamme on edelleen niitä, jotka sukupolvesta seuraavaan jäävät pitkittyneeseen köyhyyteen, niukkuuteen ja huono-osaisuuteen.

Suomessa on edelleen meitä ja heitä

Me-säätiö halusi selvittää, keitä ovat suomalaisen yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat perheet, lapset ja nuoret. Me-säätiön rahoittama tutkimushanke etsi vastausta kysymykseen, mitä on ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Mitkä ovat sen syyt ja seuraukset? Miten huono-osaisuuden kierre voitaisiin katkaista?

Tutkimushankkeessa kerätty aineisto on ainutlaatuinen. Ensisijaisesti on hyödynnetty ylisukupolvisesti aikuissosiaalityön tai lastensuojelupalveluiden piirissä olleiden henkilöiden elämäkerrallisia haastatteluja. Kokonaisuudessaan aineisto luo karun näkymän ylisukupolvisen huono-osaisuuden kokemuksiin elämänkulun eri vaiheissa, lapsuudesta aikuisuuteen.

Keskeinen huono-osaisuutta selittävä tekijä on pitkittynyt toimintakyvyn heikkeneminen. Se johtaa huono-osaisuuden kasautumiseen ja arjen rakenteiden katoamiseen. Toimintakykyä alentavat jatkuva stressi ja arjen kuormitus, eriarvoisuus ja jatkuvan epävarmuuden aiheuttama tulevaisuuden näköalattomuus.

Suomalainen ylisukupolvinen huono-osaisuus on sekä kasautunutta köyhyyttä että mahdollisuuksien puutetta, monin eri tavoin koettua kurjuutta, joka kulkee sukupolvesta toiseen samojen perheiden ja sukujen sisällä. Vaikka elämän edellytykset ovat huono-osaisuutta kohtaavissa ryhmissä monin verroin paremmat kuin vaikkapa sata vuotta sitten, tehtävää riittää.


Haluammeko ratkaista syrjäytymisongelman?

25.4.2019 klo 13.00–15.00
Kasarmin salit, Kasarmikatu 21 b, Helsinki

Vakavassa ylisukupolvisessa huono-osaisuudessa elää Suomessa 10 000 lapsiperhettä. Lähes kaikkia heistä on yritetty auttaa neuvolasta erikoistuneisiin palveluihin asti. Silti he ovat jääneet pitkittyneeseen huono-osaisuuteen.

Julkistamme alustavat tutkimustulokset ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta Suomessa. Tulokset hätkähdyttävät. Maailman parhaassa maassa tätä ilmiötä ei pitäisi edes olla.

Suomella on sekä keinot, tekijät että rahat olemassa ongelman ratkaisemiseksi. Nyt on tekojen aika.

Tilaisuudessa mukana professori Juho Saari Tampereen yliopisto, tutkija Niko Eskelinen, Turun yliopisto tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman sekä Me-säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Paananen ja toimitusjohtaja Ulla Nord. Tilaisuuden juontaa Peter Nyman.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tilaisuudesta:

Liisa Björklund Kehittämispäällikkö, Me-säätiö liisa.bjorklund@mesaatio.fi
Puh. 040 5718866

#arkiensin

Me-säätiön tiedote 23.4.2019