Työmarkkinat muutoksessa

Robotit tulee. Tekoäly vie työsi. Ammatit katoavat. Uusia työpaikkoja ei tule. Eläkkeitä ei makseta.”

Käynnissä oleva teknologinen murros aiheuttaa muutoksia ammattirakenteeseen. Automatisoinnilla voidaan korvata monia sellaisia yksittäisiä ammatteja, jotka perustuvat rutiiniluontoisiin suoritteisiin.

Tästä ei kuitenkaan pitäisi vetää sellaista johtopäätöstä, että ammatit itsessään katoaisivat ja omaa tulevaisuuttaan ei voisi ennakoida. Kaikista vaarallisinta on silmien sulkeminen todennäköisen edessä. Kun katsomme aikasarjoja, huomaamme, että isot ammattiryhmämme tulevat säilymään koko 2020-luvun. Dramaattisia käänteitä ei tule tapahtumaan yhdessä yössä.

Syy tähän on yksinkertainen. Työelämä muuttuu ennen kaikkea ihmisten kautta. Työvoiman uusiutuminen ei tapahdu hetkessä. Yrityksissä syntyy ja kuolee vuosittain noin 222 000 työpaikkaa (Lähde: Etla).  Me-säätiön työkalusta voidaan havainnoida, minkälaista muutosta ammateissa ja toimialoilla tyypillisesti tapahtuu. Vajaasta 2,5 miljoonasta työllisestä noin 78 % on pysynyt samassa ammattiryhmässä. Ammatin vaihtajia on 13 %. Uusia työllisiä on noin 9 %.

Uusien työpaikkojen syntymisen ja vanhojen tuhoutumisen nopeus, työntekijöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä sekä palkkojen sopeutumisen ripeys vaikuttavat kaikki siihen, kuinka onnistuneesti talous sopeutuu teknologisiin murroksiin (Lähde:ETLA) kuvaavat. Ammattien tulevaisuus riippuu siitä, kuinka voimakkaasti liikkuvuus työmarkkinoille kehittyy. Tavoitteena täytyy olla, että työntekijät siirtyisivät sellaisiin työpaikkoihin, joissa heidän työpanoksellaan saataisiin aikaan aikaisempaa enemmän arvonlisäystä. Siitä taloudellisessa kasvussa on lopulta pääasiassa kyse.

Nuoret valitsevat tulevaisuutensa itse

Merkittävin muutos työmarkkinoilla syntyy uusien työllisten kautta. Varsin usein ajattelemme työllisyyden kasvun tarkoittavan automaattisesti vastaavan suuruista työttömyyden laskua. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Uusista työllisistä noin kolmannes on työttömiä, kolmannes tulee täysin työvoiman ulkopuolelta ja kolmannes on opiskelijoita. Työmarkkinoiden muutoksen nopeus on pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon liikettä työmarkkinoilla tapahtuu ja minkälaista osaamista uudet työlliset tuovat mukanaan.

Jyväskylän yliopiston Juho Jokinen on yhdessä Antti Siepin kanssa selvittänyt tulevaisuuden osaamistarpeita strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa “Taidot työhön” -hankkeessa. Jokisen mukaan tulevaisuuden ammattilainen on: sosiaalisesti taitava, matemaattisesti lahjakas ja sopeutuvainen. Kykenee reagoimaan nopeasti muuttuvaan työympäristöön, vaihtamaan työtehtävää tai jopa alaa. On valmis jatkuvaan uudelleen kouluttautumiseen ja haluaa oppia uutta. (Lähde: Yle)

Me-säätiön julkaisemassa työkalussa voit havainnoida, kuinka ammattirakenteen ennakoidaan muuttuvan, mikäli vuorovaikutustaidot ja matemaattinen osaaminen korostuvat tulevaisuudessa. Työkalusta löydät ammatti- ja toimialakohtaiset tiedot siirtymistä työhön ja työn ulkopuolelle.

Nuoret eivät kaipaa dystooppisia tulevaisuuskuvia

Me-säätiön selvitysten mukaan nuoret kaipaavat realistisia skenaarioita mahdollisista tulevaisuuksista, tietoa koulutuspoluista ja työelämän realiteeteista. Tulevaisuuden skenaarioita esiteltäessä on muistettava keskeinen opetus. Robotit voivat olla taksikuskejamme ja tekoäly hoitaa rutiinimme. Tämä ei tule kuitenkaan poista nuorilta mahdollisuutta luoda tulevaisuuden ammatteja omaan osaamiseensa perustuen.

Lisätietoja:

Jussi Pyykkönen
Me-säätiö
p. 040 5773710
jussi.pyykkonen@mesaatio.fi

Julkistamistilaisuus pidettiin 28.2.2018 yhteistyössä Demos Helsinki & Me-säätiö. Mukana tilaisuudessa olivat mm. Opetushallitus, Lukiolaisten liitto ja SOK.

 Uutinen 28.2.2018