Suomessa on syrjässä 61 163 nuorta

Myönteinen työllisyykehitys ei ole tavoittanut vaikeimmassa asemassa olevia nuoria. Ensin työllistyvät ne, joilla on työhistoria tai koulutus.

Me-säätiö laski 15-29-vuotiaiden työelämästä syrjään jääneiden nuorten lukumäärän nyt neljättä kertaa. Syrjässä-laskurin lukema on laskenut vuodessa 4 788 nuorella positiivisen työllisyyskehityksen vuoksi, mutta vakavammassa syrjäytymisriskissä olevien työllistyminen on vaikeampaa.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 18-29-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2016 lopussa 86 560 nuorta. Vuoden 2017 lopussa heitä oli noin 18 prosenttia vähemmän 70 859 nuorta. Syrjään jääneiksi nuoriksi laskemme ne työttömät työnhakijat, joilla on työttömyyden lisäksi vähintään kaksi seuraavaa syrjäytymisriskiä: tutkinnon puuttuminen, työhistorian puute ja/tai pitkittynyt työttömyys. Tämän määritelmän mukaan työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2016 lopussa syrjässä 21 911 nuorta ja vuoden 2017 lopussa noin 8 prosenttia vähemmän. Heitä on yhteensä 20 215 nuorta.

Oheinen kuvio havainnollistaa tämän rakennemuutoksen ja vielä sukupuolen mukaan eriteltynä. Kuviosta voidaan havaita, että työllisyys on parantunut niiden nuorten osalta, joilla on toisen asteen tutkinto tai takanaan jonkinlainen työura. Syrjässä olevien nuorten määrä ei ole laskenut läheskään samaa tahtia.

Tilastokeskuksen mukaan 18-29-vuotiaista työttömistä työnhakijoista ovat pahimmassa tilanteessa ne, joilla on kolme työllistymistä heikentävää tekijää: heillä ei ole koulutusta eikä työhistoriaa ja he ovat kokeneet jo pitkittyneen työttömyyden. Näitä nuoria on tällä hetkellä työttömien työnhakijoiden joukossa 3 150 ja “kadonneina” muualla työvoiman ulkopuolelle 829 nuorta.

Vakavimmassa syrjäytymisriskissä olevien määrässä on samansuuntainen muutos kuin niiden, joilla on takanaan kaksi riskitekijää: laskua on tapahtunut vuodessa 220 nuorta, noin 7 prosenttia. He ovat joko työllistyneet, siirtyneet opiskelemaan, saaneet eläkepäätöksen tai siirtyneet työvoiman ulkopuolisiksi.

Toisaalta työvoiman ulkopuolella on vastaavassa vaikeassa tilanteessa, eli kolmen työllistämistä vaikeuttavan tekijän kanssa, yhteensä 829 nuorta, joka on 57 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan päätoimisesti eläkkeellä olevien nuorten määrä on kasvanut vuodessa 339 nuorella. Heitä on yhteensä 13 199 nuorta, mikä tarkoittaa lähes kolmen prosentin kasvua vuodessa tässä ryhmässä.

Työvoiman ulkopuolelle tapahtuvia siirtymiä pitäisi tutkia vielä syvällisemmin. Jo tämän perusteella näyttää siltä, että vakavimmassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ei ole pystytty työllistämään ja auttamaan oikea-aikaisesti, sillä riskit on monen kohdalla tunnistettu jo varhain.

Arki ensin -ohjelma pureutuu niihin ongelmiin, joihin pelkillä työllisyystoimilla ei pystytä tarttumaan

Me-säätiön Arki ensin -ohjelma pyrkii tarttumaan ylisukupolviseen syrjäytymiseen tavalla, joka varmistaa lapselle ja nuorelle riittävän tuen ensimmäisistä vuosista aina koulutus- ja työllisyyspolun löytämiseen asti. Ohjelma nostaa esille ratkaisuja, miten palveluja ja tukea voitaisiin tuottaa  vaikuttavammin suoraan perheiden, lasten ja nuorten arkeen – koteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin.

Arki ensin -ohjelma sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä olevien nuorten koulunkäynnin tukemiseksi ja toisen asteen opintojen tueksi niin, että nuori saa tutkinnon suoritettua. Lisäksi ohjelma nostaa esille lyhyidenkin työkokemusten merkityksen nuorisotyöttömyyden laskemiseksi.

Uskomme, että ohjelman avulla pystymme alentamaan syrjäytymisriskiä tavalla, johon pelkät työllistämistoimet eivät pysty. Kyse ei ole vain siitä, että 61 163 nyt syrjässä olevalle nuorelle löydettäisiin polku eteenpäin, vaan siitä, että vuosi vuodelta samaan tilanteeseen joutuisi yhä vähemmän nuoria kunhan syrjäytymiskierre saataisiin katkaistua varhemmin.

Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 nostaa yhdeksi ratkaisuksi maksuttoman toisen asteen koulutuksen, jolla tuettaisiin erityisesti heikoimmassa asemassa olevia nuoria ja perheitä. Lisäksi oppilashuollon vahvistamista kouluissa ja oppilaitoksissa vaaditaan tulevan hallituksen agendalle.

Uutinen 11.4.2019

Artikkelin asiantuntijoina:
Pekka Myrskylä, tutkija
Tiina Ristikari, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kysymyksiä & vastauksia

Miksi laskemme syrjässä-lukua?

Vastataksemme syrjäytymishaasteeseen meidän tulee ymmärtää ilmiön kokoluokkaa, mittakaavaa ja siitä seuraavia kustannuksia yhä monipuolisemmin. Syrjässä-luvussa katsomme syrjäytymisilmiötä nimenomaan työelämästä syrjään jääneiden näkökulmasta. Syrjään jäänyt ei välttämättä tarkoita, että henkilö kokisi olevansa syrjäytynyt. Vastaavasti voi olla, että syrjäytymisen kokemusta löytyy myös niiltä, jotka eivät tämän laskurin mukaan ole syrjässä.

Miten syrjässä-luku lasketaan?

Lukuun lasketaan kolme keskeistä ryhmää: Työttömän työllistymisen todennäköisyys vaihtelee työnhakijan taustan mukaan (ks. Hiilamo et. al 2017). Laskemme syrjässä-lukuun mukaan ne työttömät työnhakijat, joilla on poikkeuksellisia haasteita työllistymisen kannalta, eli työttömyyden ohella vähintään kaksi seuraavista tekijöistä: toisen asteen tutkinnon puuttuminen, pitkittynyt työttömyys tai työuran puute kokonaan.

Viimeisten vuosien aikana työelämän ulkopuolelle ”kadonneiden” määrä on kasvanut noin tuhannella hengellä vuodessa (ks. Eva-analyysi 2017). Tässä analyysissä pidämme työvoiman ulkopuolisuutta merkittävänä syrjäytymisriskinä jo nuoruusvuosina silloin, kun siihen liittyy jokin toinen työllistymistä heikentävä tekijä.

Kolmantena ryhmänä laskemme mukaan osan pääasialliselta toiminnaltaan eläkeläisistä nuorista. Kaikki eläkeläiset nuoret eivät suinkaan ole syrjässä, mutta esimerkiksi Koskenvuon, Kemppisen ja Pösön Nuoret eläkkeensaajat -työpaperissa (2014) painotetaan, että nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen tarkoittaa usein elämää ilman työuraa ja taloudellisia ongelmia loppuelämän ajaksi.

Miten syrjässä-luku on kehittynyt?

Koska uusin tilastovuosi on väistämättä vähintään vuoden vanha, Me-säätiö peilaa tilastokeskuksen tiedoista analysoitua syrjässä olemisen rakennetta Työ- ja elinkeinoministeriön kuukausitilastoon laskeakseen parhaan mahdollisen tuoreen arvion.

Noususuhdanteen siivittämänä luku on ollut vuositasolla laskussa, mutta kasvoi nyt viime syksynä julkistamaamme lukuun nähden tuhannella hengellä. Luku kasvoi, vaikka työllisyystilanne on parantunut, koska syksyn luku perustui vuoden 2016 tilastotietoon. Maaliskuussa 2019 julkaistu vuoden 2017 työssäkäyntitilasto antaa meille tarkemman näkymän myös aiemmin laskettuihin lukuihin.

Jos malliamme soveltaa täysin suoraviivaisesti vuoden 2016 tilastoista vuoden 2018 syksylle, näyttää siltä, että luku todella olisi laskenut syksyksi 60 191:een, mutta vuoden 2017 rakenteella syksyn luku olisi ollut 62 688, n. 2 500 enemmän. Päivitämme siis alkuperäistä arviota vastaamaan paremmin tapahtunutta kehitystä.

Seuraavassa kuvaajassa näemme sekä syrjässä-luvun kehityksen, että sen, miten korjaus vaikuttaa siihen.