Verkostoista voimavaroja hyvinvointia tukevaan arkeen

Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella on noin viisi prosenttia nuorista – kaikkiaan noin 60 000 alle kolmikymppistä. Inhimillisesti katsoen määrä on kestämätön, mutta on sitä myös taloudellisessa mielessä. Syrjäytymisen kustannukset lasketaan miljardeissa.

Me-säätiön liikkeelle laittamassa Arki ensin -ohjelmassa fokuksena on ylisukupolvinen syrjäytyminen, joka on vakava riski noin 20 000 lapselle ja nuorelle. Riskitekijöitä heidän perheissään ovat esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys ja köyhyys, mutta myös esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmat.

Ilman ehkäiseviä toimia masennukseen sairastuneiden vanhempien lapsista useampi kuin joka toinen sairastuu itse masennukseen tai muuhun mielenterveyden häiriöön ennen 25. ikävuottaan. Mielenterveyden haasteet ja päihdeongelmat puolestaan ovat merkittävin riski nuoren syrjäytymiseen. Ilman toisen asteen koulutusta jääneistä nuorista 40 prosentilla on mielenterveysongelmia.

Arki ensin -ohjelmassa on tärkeitä tavoitteita huono-osaisuudessa elävien lapsiperheiden kasvatustyön tukemisesta, turvallisen aikuisen ja mielekkään tekemisen tarjoamisesta kaikille lapsille ja nuorille, pudokkaiden nostamisesta takaisin koulupolulle sekä oman paikan löytämisestä jokaiselle nuorelle. Kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää ylisukupolvista syrjäytymisriskiä jopa viidenneksellä yhden hallituskauden aikana.

Arki puheeksi

Päättyvällä hallituskaudella on yhtenä tavoitteena ollut levittää vaikuttavia, näyttöön perustuvia menetelmiä lasten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Mielenterveysseuran ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan tuottamaan Kasvun tuki -työkalupakkiin on koottu menetelmiä, joilla tutkitusti voidaan vaikuttaa lasten hyvinvointiin.

Yksi Kasvun tuki -otsikon alla levitetyistä menetelmistä on Lapset puheeksi -keskustelu, jonka hyödyntäminen sisältyy myös Arki ensin -ohjelman ehdotuksiin. Lapset puheeksi -menetelmän vaikuttavuudesta on näyttöä perheissä, joissa on erityisiä vanhemmuuteen liittyviä haasteita, kuten mielenterveysongelmia. Menetelmää on kehitetty vahvistamaan vanhemmuutta, lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta sekä lapsen turvallista ja sujuvaa arkea eri kasvuympäristöissä.

Lapset puheeksi kuuluu Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -menetelmäperheeseen, jonka tavoitteena on rakentaa lapselle toimivia ihmissuhteita ja hyvinvointia tukevaa arkea erityisesti silloin, kun vanhempien jaksaminen on vähissä. Keskeistä on voimavaralähtöisyys. Pyrkimyksenä on löytää hänestä itsestään, vanhemmista ja perhettä tukevista verkostoista voimavaroja ja vahvuuksia, joille hyvinvointi ja parempi arki voivat rakentua.

Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa lapsen ja nuoren eriarvoistumiseen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa osana päivittäisiä opetusta ja vuorovaikutusta. Lapset puheeksi -menetelmää onkin viime vuosina kehitetty myös koulujen käyttöön. Opettajalle Lapset puheeksi on apuväline toteuttaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa oppilashuoltolakia. Samalla se on positiivisen pedagogiikan työkalu. Kun opettaja ymmärtää oppilaan arkea kokonaisuutena, hän pystyy tukemaan tämän oppimista paremmin koulun puitteissa.

Opettajien ammattiliitoissa on pelätty, että Lapset puheeksi -keskustelu lisää opettajien työmäärää ja kuormitusta. Koulujen kokemukset osoittavat kuitenkin muuta. Lapset puheeksi -keskusteluun kuluu hieman enemmän aikaa kuin perinteiseen vanhempainvarttiin, mutta menetelmä tasalaatuistaa keskusteluja ja säästää opettajan aikaa myöhemmin. Hyvä yhteistyö ja yhdessä sovitut toimenpiteet tukevat myös opettajan jaksamista. Menetelmä ei tee opettajasta psykoterapeuttia tai sosiaalityöntekijää, vaan opettaja voi pysyä omassa ammattiroolissaan. Jos keskustelussa havaitaan lisätuen tarvetta, järjestetään oppilashuollossa ns. Lapset puheeksi -neuvonpito. Neuvonpidon tavoitteena on myös aktivoida lapsen muut sosiaaliset verkostot tarjoamaan vahvempaa tukea lapsen arjessa.

Koko ikäluokan hyvinvoinnin vahvistaminen tuottaa laumasuojaa myös heikommille

Lapset puheeksi on yksi Arki ensin -ohjelmassa esille nostetuista menetelmistä, joilla nuorten ylisukupolvista syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Lapset puheeksi -menetelmän vahvuus on se, että se paitsi kohtaa heikommassa asemassa olevat perheet, myös vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä ja soveltuu tukemaan kaikkien lasten ja nuorten hyvinvointia.

Vaikka eriarvoisuuden vähentäminen ja välittömässä ylisukupolvisessa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen ovat aivan keskeisiä hyvinvointipolitiikan haasteita, on huomioitava muitakin. Mielenterveyden häiriöt ovat niin yleisiä, ettei niiden ehkäisyä voida kohdistaa yksinomaan riskiryhmiin. Samaan aikaan kun suurin osa nuorista voi hyvin, joka viides on saanut jonkin mielenterveyteen liittyvän diagnoosin. Osuus on myös lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nuorten kokema kuormitus on lisääntynyt ja aikaistunut.

Puolet mielenterveyden häiriöistä ilmenee ennen lapsen 14:ttä ikävuotta. Valtaosa oireilee alle 25-vuotiaana. Kun mielenterveysongelmat jäävät hoitamatta lapsuus- ja nuoruusiässä, riski ongelmien jatkumiseen aikuisiässä on suuri. Mielenterveyden vahvistaminen ja oikea-aikaisen tuen tarjoaminen koko ikäryhmälle onkin välttämätöntä, jos halutaan vähentää tulevia ongelmia ja niiden kustannuksia yhteiskunnalle. OECD:n melko tuoreen laskelman mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle 11 miljardia joka vuosi – siis yli 40 miljardia alkavan hallituskauden aikana.

Mielenterveystaidot sisältyvät nykyään eri kouluasteiden opetussuunnitelmiin. Opetukseen on tuotettu tukimateriaaleja, ja opettajille on tarjolla täydennyskoulutusta. Lapsille ja nuorille on pystyttävä tarjoamaan edellytykset oppia tunne- ja vuorovaikutustaitoja, käsittelemään stressiä sekä huolehtimaan omasta ja toisten hyvinvoinnista.

Mielenterveyden universaali vahvistaminen on myös eräänlaisen laumasuojan rakentamista. Koko ikäluokan hyvinvoinnin taso sekä se, minkälaiset tunne-, vuorovaikutus- ja kaveritaidot koko ikäluokalla on, vaikuttaa paljon siihen, miten esimerkiksi kouluyhteisö kohtelee ja tukee haavoittuvampia jäseniään.

Joskus ratkaisut ovat yllättävän yksinkertaisia

On tärkeää, että alkavalle hallituskaudelle löydetään vaikuttavat keinot lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Arki ensin -ohjelma nostaa esiin konkreettisia keinoja, joilla kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan vielä tarjota tulevaisuus. Joskus ratkaisut hyvin vaikeisiin ja monimutkaisiin ongelmiin ovat yllättävän yksinkertaisia.

 

Sari Aalto-Matturi
toiminnanjohtaja
Suomen Mielenterveysseura

Blogi 15.5.2019


Arki ensin -ohjelmaan mukaan lähteneet vaikuttajat kertovat blogissamme ajatuksistaan. Keskustelu on tärkeää, ja kriittisetkin huomiot ovat tervetulleita, jotta voimme kehittää ohjelmaa paremmaksi. Arki ensin ei saa jäädä vain sanoiksi. Se on vietävä konkretiaan, teoiksi.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan sosiaalisessa mediassa: #arkiensin