Suomen lapsi- ja perhemyönteisyyden askeleet

Suomi näyttää nyt heränneen keskustelemaan lapsista ja perheistä.

Monia aloitteita lasten ja perheiden puolesta on saatu liikkeelle. Tätä kirjoittaessani odotin jännityksellä, miten uuteen hallitusohjelmaan linjataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Nyt tiedän, että lähtökohdat ovat myönteiset.

Konkreettisten tekojen aika

Edellisellä vuonna 2016 alkaneella eduskuntavaali- ja hallituskaudella otettiin jo – leikkauksista huolimatta – monia tärkeitä askeleita eteenpäin.  Hallitukseen nimettiin perheministeri. LAPE-muutosohjelman myötä on asteittain vahvistettu varhaista tukea ja koottu matalan kynnyksen palveluita yhteen perhekeskuksiksi. Tukea ollaan tuomassa yhä enemmän sinne, missä arkea eletään: kotiin, kouluun ja varhaiskasvatukseen. Myös nuorisotyötä liitetään koulujen toimintaan.

​Istunnossaan 5.12.2017 eduskunta juhlisti Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta lasten hyvinvointia ja yhdenvertaista kehitystä tukevalla juhlapäätöksellä. Eduskunta päätti tukea Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiötä (ITLA) 50 miljoonalla eurolla.

Säätiö edistää ja tukee Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta. Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta.

Lapsistrategian askelmerkit

Hallitus tarttui lapsi- ja perhejärjestöjen tekemään ja lapsiasiavaltuutetun tukemaan aloitteeseen lapsistrategian valmistelusta ja vei läpi lapsistrategiaa pohjustavan valmistelutyön. Lapsi- ja perhejärjestöt – mukana Väestöliitto – vaativat uutta hallitusta toteuttamaan parlamentaarisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan, pitkäjänteisen lapsistrategian sekä varmistamaan sen strategian toimeenpanon.

Me-hengessä eteenpäin

Me-säätiö on esittänyt, että lasten ja nuorten syrjäytymisen poistaminen otetaan seuraavan hallitusohjelman painopisteeksi. Aloitteen mukaan Suomessa tarvitaan konkreettinen toimenpideohjelma ylisukupolvisen syrjäytymisen poistamiseksi. Väestöliitto on liittynyt aloitteeseen ja olemme mukana viemässä näitä asioita eteenpäin me-hengessä! Kuuluuhan Väestöliiton missioon juuri turvata lasten ja nuorten tasapainoista kasvua, ja lapsi-, nuoriso- ja perhemyönteinen yhteiskunta on ollut keskeinen tavoitteemme eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaan.

Loistavia malleja tarjolla

Me-säätiön ehdottaman toimenpideohjelman ideana on koota jo tunnettuja ja toimiviksi osoitettuja työmuotoja levitettäviksi. Olemme Väestöliitosta tarjonneet ohjelmaan myös omia, pitkään hiomiamme lasten, nuorten ja perheiden auttamisen muotoja. Tällainen on poikien voimavarojen vahvistamiseksi luotu Poikien Puhelin, jossa ammattilaiset vastaavat poikien kysymyksiin. Toinen ohjelmaan tarjoamamme palvelu on vanhemmuuden tuen palveluistamme kehitetty, tänä keväänä uuden nimen saanut Perhepulma-chat. Nämä toiminnot ovat sosiaali- ja terveysministeriön Veikkausvoittovaroista rahoittamia, STEA-avustuskohteita.

Hallituksen lapsistrategiapohjustuksessa yhdeksi päätavoitteeksi nostettiin se, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia; lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä. Tämän tulee olla kantava näkökulma myös Me-säätiön aloitetta jatkovalmisteltaessa.

Vanhemmuus arvoonsa

Lasten hyvinvointia ei voida eikä pidä tarkastella irrallaan vanhemmuudesta ja kodista. Kodin ulkopuoliset arjen yhteisöt kuten varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan harrastukset ovat tärkeitä. Ne eivät yksin kanna lasta eteenpäin elämässä. Vanhempien tai muiden lasta huoltavien tukemista on parannettava elämän keskeisillä alueilla, kuten arjen hallinnassa, toimeentulossa, työn ja/tai opiskelun sovittamisessa perhe-elämään sekä mielen- ja muun terveyden ylläpidossa.

Tukea on tarjottava perheiden tarpeista lähtien. Perheet ovat monimuotoisia ja elämäntilanteet yksilöllisiä. Tukea tarvitaan jatkossakin monikanavaisesti – järjestöjen matalan kynnyksen toimintana, vapaaehtoistyönä, yksityisten yritysten tarjontana ja julkisen sektorin vastuulla olevina palveluina.

Palveluja ja tukea voidaan tarjota kotiin ja vanhempien ja lasten arkeen eri muodoissa: perinteisenä, kasvotusten annettavana apuna, ryhmämuotoisena toimintana ja digitaalisten välineiden avulla. Tietoa voidaan jakaa esimerkiksi maksuttomina nettikursseina tai vuorovaikutteisesti, kuten erilaisten chattien kautta.

Viisaat päät yhteen

Arki ensin -aloitteen tavoitteeksi on asetettu syrjäytymisen ehkäiseminen. Todellinen muutos voi lähteä vain vanhempien ja lasten omista voimavaroista, niitä kuunnellen, arvostaen ja lujittaen.  Haastamme uuden hallituksen kokoamaan viisaalla tavalla eri toimijat vahvistamaan lapsista huolehtivien aikuisten voimavaroja ja lasten osallisuutta!

Eija Koivuranta
toimitusjohtaja
Väestöliitto

Blogi 4.6.2019


Arki ensin -ohjelmaan mukaan lähteneet vaikuttajat kertovat blogissamme ajatuksistaan. Keskustelu on tärkeää, ja kriittisetkin huomiot ovat tervetulleita, jotta voimme kehittää ohjelmaa paremmaksi. Arki ensin ei saa jäädä vain sanoiksi. Se on vietävä konkretiaan, teoiksi.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan sosiaalisessa mediassa: #arkiensin