Nuorten tulevaisuus on kansainvälisissä kaupungeissa

“Liikkuvuus kasvaa hitaasti mutta varmasti”

Me-säätiön “Muuttoliike-työkalussa” kuvataan maan sisäistä sekä rajojen yli tapahtuvaa muuttoliikettä. Maan rajojen yli tapahtuneiden muuttojen määrä on kasvanut tasaisesti.  Maahan- ja maastamuuton kokonaismäärä on kasvanut 26 vuodessa 20 000 noin 53 000 muuttoon vuodessa. Trendi on selvä. Maailma kansainvälistyy ja ihmiset liikkuvat yhä enemmän. Niin kuntien, maakuntien kuin valtioidenkin välillä.

Liikettä tapahtuu myös pois Suomesta. Tilastokeskuksen mukaan koulutettujen Suomen kansalaisten maastamuutto suurempaa kuin maahanmuutto. Tämä on jälleen yksi merkki siitä, että elämme juuri tällä hetkellä poikkeuksellisia aikoja väestörakenteen näkökulmasta. Väitän, että tätä muutosta ei ole otettu nykyisissä ennusteissa riittävästi huomioon.

“Työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun” 

Kyse on ensimmäisestä kerrasta tunnetun väestölaskennan historiassa, jossa työikäisen väestön määrä laskee, vaikka muun väestön määrä kasvaa. Tämä lasku tulee jatkumaan. 18–64 vuotiaiden määrän ennakoidaan vähentyvän n. 50 000 hengellä seuraavan vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Jos ennusteet pitävät kutinsa, työikäiset eivät kuitenkaan katoa kaupungeista.  Muuttoliike -työkalussa kuvaamme väestön ikärakenteen muutoksen ja kaupungistumisen yhteyttä. Lasten ja nuorten määrä on vähentynyt ja yhä useampi heistä asuu suurimmissa kaupungeissa. Eläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut, ja merkittävä osa heistä ei asu Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Tilastokeskuksen mukaan kaupunkimaisten kuntien muuttovoitto koostuu suurelta osin siitä, että syntyperältään ulkomaalaistaustaisia muuttaa maahan kaupunkimaisiin kuntiin. Kaupunkimaisten kuntien ulkomaalaistaustaisten kokonaismuuttovoitto on viime vuosina ollut kolmin- tai jopa lähes nelinkertainen verrattuna kaupunkimaisten kuntien suomalaistaustaisten muuttovoiton suuruuteen.

“Väestörakenteen poikkeuksellinen kehitys ei pääty tähän”

Syntyvyys Suomessa on ennätyksellisen huonossa tilanteessa.  Syntyneitä oli 1 513 vähemmän kuin kuolleita. Vastausta 2020-luvun kestävyyshaasteisiin on turha hakea syntyvyyden parantamisesta. Suomessa syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2016. Sama suunta näyttää jatkuneen vuonna 2017. Viime vuosia vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina.

Lasten ja nuorten määrää, suhteellisia osuuksia ja alueellisia vertailuja voit havainnoida täältä. Eniten 0–6 v asuu tällä hetkellä Helsingissä (45 000), vähiten Sottungassa (1). Eniten lapsia suhteessa kunnan pinta-alaan on Helsingin (210,89/km2) lisäksi Kauniaisissa (115,52/km2), vähiten Savukoskella (0,01/km2).  Jos tarkastellaan 0–6v määrää osuutena koko väestöstä, ykköseksi vertailussa nousevat Tyrnävä (16,47 %) ja Liminka (15,5%).

Kun viimeisen 30 vuoden aikaisesta kehitystä seuraa, on selvää, että seuraavat kolme asiaa tulevat vaikuttamaan keskeisesti nuorten syrjäytymisen vastaiseen työhön. Suomeen tulee syntymään lähiaikoina merkittävästi vähemmän lapsia kuin useimmissa ennusteissa olemme olettaneet. Silti kysyntä päiväkotipaikoista tulee kasvamaan yhä suuremmaksi isoissa kaupungeissa.

“Kaupungistuminen tulee etenemään vääjäämättömästi” 

Maakuntien väliset muutot kiihtyvät entisestään ja keskuskaupunkien rooli tulee kasvamaan. Eikä vähiten maahanmuuton seurauksena. Julkisen talouden ongelmat jyrkkenevän huoltosuhteen kanssa tulevat nostamaan maahanmuuton keskeiseksi keskustelunaiheeksi yhä uudestaan ja uudestaan.

Nuoret eivät viimeisimpien kyselyjen mukaan usko Suomen tulevaisuuteen erityisen paljoa. Samaan aikaan nuoret pitävät itseään lähtökohtaisesti sellaisina kansainvälisinä toimijoina, joiden identiteettiä määrittävät maiden rajat ylittävät globaalit verkostot ja yhteisöt. Merkittävät muutokset muuttoliikkeessä antaisivat mahdollisuuksia sellaisen yhteiskunnan luomiseen, josta tämän päivän nuoret unelmoivat. Vakaasta, ennustettavasta ja eteenpäin katsovasta Suomesta.

Jussi Pyykkönen
Analyytikko
p. 040 5773710

Blogi 20.12.2017