Liikuntaa, taiteita ja hyvinvointia – ihan jokaiselle

Muutama vuosikymmen sitten päättäjien kaukoviisaat toimet takasivat kaikille suomalaisille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua. Nyt on korkea aika taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa.

15-vuotiaista suomalaisista tytöistä 94 % ei liiku riittävästi. Saman ikäisillä pojilla vastaava lukema on 84 %.

Kasvava enemmistö suomalaisista elää liikkumattomuuden ansassa. Liikkumattomuuden lieveilmiöt aiheuttavat yli 7 miljardin euron vuosikustannuksen mm. diabeteksen, tuki- ja liikuntaelinongelmien, ylipainon ja masennuksen muodossa.

Kansalaiset eivät ole syyllisiä tähän. Markkinatalous pyörittää vapaa-aikabisnestä. Kirkonrotta, korttelifutis ja naruhyppely eivät voi kilpailla samassa sarjassa Netflixin ja Pleikkarin kanssa.

Toki pieni huippujoukko urheilee ja harrastaa enemmän ja ammattimaisemmin kuin koskaan ennen. Tämäkin on markkinatalouden aikaansaannos: yhä parempia palveluita maksukykyisille.

Mutta jos maksukykyisyys karkaa jopa keskiluokan ulottumattomiin ja koululiikunta on peikko eikä köyhimmillä ole muuta kuin oma pihapiiri, on lakattava uskottelemasta, että kaikki olisi yksilön valinnan varassa.

Ratkaisu on lähempänä kuin luulemmekaan

1960-luvulla toimeenpantu peruskoulu-uudistus oli 20 vuoden kädenväännön lopputulos. Viimein vallitsi konsensus siitä, että yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua vanhempien tulo- ja koulutustasosta riippumatta takaa kansallisen yhtenäisyyden.

Uusi yhteiskunnan kahtiajako on alkamassa nuorista: on niitä, joilla on mahdollisuus harrastaa sekä niitä, joilla ei ole. Laajamittainen koulureformi, jossa harrastustoiminta ja asiantuntijoiden määrittelemä minimiliikuntamäärä räätälöitäisiin osaksi oppivelvollisuutta koulupäivän jatkeena, ratkaisisi suurimman osan ongelmista.

Uudistus toisi oppilaiden saataville laajan kirjon perustason harrastuksia musiikista teatteriin ja ohjelmoinnista kirjakerhoihin. Lisäksi urheilupedagogit ja seuravalmentajat räätälöisivät lajipaketin, jonka puitteissa oppilas saisi valita keinonsa täyttää liikuntaminimin. Lajipoolissa olisivat mukana niin perinteiset liikuntalajit kuin uudemmatkin muodot parkourista street-tanssiin – introverteimmille vaikka kuntopyörätreeni telkkaria katsellen.

Arki ratkaisee

Koulun keskittyessä yhä tiukemmin insinööritieteisiin ja koviin aineisiin on muistettava, että hyvinvointi on aina kokonaisvaltaista. Aivot lepäävät liikkuessa ja saavat ravintoa taideaineista. Ja millaiset sosiaaliset vaikutukset niillä onkaan!

Pieniä, arkisia asioita? Toki. Mutta nimenomaan pienillä arjen asioilla on suurin kokonaisvaikutus yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan.

 

Henrik Dettmann
päävalmentaja
Susijengi

Blogi 6.6.2019


Arki ensin -ohjelmaan mukaan lähteneet vaikuttajat kertovat blogissamme ajatuksistaan. Keskustelu on tärkeää, ja kriittisetkin huomiot ovat tervetulleita, jotta voimme kehittää ohjelmaa paremmaksi. Arki ensin ei saa jäädä vain sanoiksi. Se on vietävä konkretiaan, teoiksi.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan sosiaalisessa mediassa: #arkiensin