Korkeakoulutetut tienaavat jopa miljoona euroa enemmän kuin kouluttamattomat

Peruskoulun jälkeisen tutkinnon puuttuminen vähentää työllistymistodennäköisyyttä, työuran pituutta sekä odotettavissa olevia ansioita. Yksilötason vaikutuksien lisäksi syrjäytymisilmiöllä on merkittävät vaikutukset julkistalouteen.

Petri Hillin, Timo Ståhlin, Tiina Ristikarin ja Marko Merikukan tulevassa artikkelissa arvioidaan syrjäytymisen hintaa erilaisten riskiluokkien kautta (Julkaistaan Yhteiskuntapolitiikka lehdessä 6/17).  Tutkimuksen vahvuutena on ainutlaatuinen syntymäkohortti 1987 aineisto ja kattavat suomalaiset rekisterit, jotka aineistoon on voitu yhdistää (ks. kuva alla).  Kohorttiaineisto on loistava esimerkki maailman parhaista rekistereistä. Hillin et. al tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa syrjäytymisriskissä olevien nuorten kustannuksista tarkasteltujen palvelujen ja työuran kehityksen osalta.

Kuva 1.  THL:n 1987 kohorttidata.

Me-säätiö näkökulmasta yksi keskeisimmistä nuoren kohtaamista syrjäytymisriskeistä, on perusasteen jälkeisen tutkinnon puuttuminen. Hillin et.al. tutkimuksesta selviää, että perusasteen jälkeinen tutkinto alentaa merkittävästi työttömyyspäiviä ja toimeentulotukien käyttöä. Tutkinnon puuttuminen kasvattaa merkittävästi syrjäytymisestä seuraavia kustannuksia yhteiskunnalle. Työttömyydestä muodostuu ajan kumuloituessa merkittävä summa, samoin kuin menetetyistä verotuloista (ks. Helsingin Sanomien juttu 24.10 ). 

Ennuste 1995-syntyneiden tulojen kehityksestä

Yksilön näkökulmasta tutkinnon puuttumisella on merkittävä vaikutus odotettavissa olevaan työuraan. Kuten Pekka Myrskylä tuoreessa selvityksessään toteaa, tutkinnon puuttuessa työllistymistodennäköisyys heikkenee sekä odotettavissa olevat työvuodet vähenevät.

Me-säätiö on pitkien raporttien sijaan halunnut panostaa nuorten tilannetta havainnollistaviin työkaluihin, videoihin sekä animaatioihin. Alla olevassa visualisaatiossa on ennustettu 95 syntyneiden tulojen kehitystä 2013-2055 koulutusasteen mukaan. Tietolähteenä Eläketurvakeskuksen mikrosimulaatioaineisto, joka on toinen esimerkki niistä poikkeuksellisen hyvistä mahdollisuuksista, joita Suomella tiedolla johtamisessa on. Eläketurvakeskuksen ELSI-malli on dynaaminen mikrosimulointimalli, ja sen tarkoituksena on tuottaa yksilöaineiston perusteella tietoa Suomen eläkejärjestelmän tulevaisuuden kehityksestä.

Tässä visualisaatiossa olemme halunneet havainnollistaa koulutuksen merkitystä suhteessa odotettavissa olevaan työuraan. Tulevaisuudessa koulutuksen merkitys tulee korostumaan entisestään. Erityisesti nuorten näkökulmasta erilaisten koulutuspolkujen vaikutukset odotettavissa oleviin tuloihin voivat toimia merkittävänä motivointina tulevaisuuttaan pohtiville perusasteen opiskelijoille.

Alle olevassa visualisaatiossa piirtyy koko ikäluokkaa kuvaavien yksilöiden tulokehitykset niin, että ensin näytetään (a) perusasteen tutkinnon varassa olevien tulokehitys, toiseksi (b) keskiasteen tutkinnon varassa olevien tulokehitys, ja lopuksi (c) korkea-asteen varassa olevien 1995 syntyneiden odotettavissa oleva tulokehitys. Seuraavaksi näytetään keskitulot em. ryhmille. Lopuksi näytämme keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon saavuttaneiden tulokehityksen kumulatiivisen eron vain perusasteen varassa oleviin.

Kuten kuviosta nähdään, vanha klisee ”koulutus kannattaa aina”, tulee myös tulevaisuudessa pitämään paikkansa. ELSI-mallin perusteella korkea-asteen koulutuksen saaneet nuoret tulevat tienaamaan bruttotuloina n. miljoona euroa (inflaatiokehitys huomioitu) enemmän kuin ne vuonna 95 syntyneet, jotka eivät saavuta perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Me-säätiön julkaisemasta Syrjässä-indikaattorista näkee, miten ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on muuttunut vuosittain eri kunnissa. Kehityksessä on orastavia positiivisia merkkejä, mutta vielä on matkaa siihen, että jokaiselle nuorelle kyettäisiin takaamaan perusasteen jälkeinen tutkinto.

Kuten Hillin et.al. tutkimuksessa kuvataan, mitä paremmin erilaisia riskitekijöitä voidaan tunnistaa ja ongelmia ennustaa, sitä tehokkaammin niihin voidaan kohdentaa ehkäiseviä toimenpiteitä.  Siksi Me-säätiö haluaa panostaa ennaltaehkäisevien palveluiden ja varhaiseen tunnistamiseen hyödyntämällä maailman parhaita rekistereitä.

Lisätietoja
Jussi Pyykkönen
Analyytikko
Puh. 044 023 9149

Blogi 24.10.2017