Arki ensin -ohjelma ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentämiseksi

Suomessa koulutuksen ja työn ulkopuolella on 60 000 15–29-vuotiasta nuorta, yhden kokonaisen ikäluokan verran. 20 000 lapsen ja nuoren arvioidaan olevan vakavassa ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä. Meillä ei ole varaa hukata heistä yhtäkään.

Ratkaisut ovat olemassa, kunhan kokoamme voimamme yli sektorirajojen ja sitoudumme yhteiseen tavoitteeseen. Tarvitaan koko yhteiskunnan läpäisevä ajattelutavan muutos. Uskomme, että haaste on voitettavissa.

Mahdollisuuksien tasa-arvo ei kosketa kaikkia

Hyvinvoinnin perusta rakentuu lasten ja nuorten arjessa. Myös ratkaisujen on lähdettävä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin perustarpeista ja arjen edellytyksistä. Tämän hetken palvelut eivät tue riittävästi ihmisten arjen perustarpeita.

Universaali palvelujärjestelmä on toiminut erinomaisesti valtaväestön osalta, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevat perheet, lapset ja nuoret ovat jääneet pimentoon.

Hyviäkin uutisia on. Uusia työryhmiä tekemään mietintöjä ei tarvita. Suomessa on nimittäin maailman parhaat rekisterit ja korkeatasoista tutkimusta, joiden avulla pystymme löytämään huono-osaisuudessa elävät lapset ja nuoret.

Myös keinot, joilla ylisukupolvinen syrjäytymisongelma voidaan ratkaista, ovat olemassa, ja niiden vaikuttavuudesta on näyttöä. Nyt nämä keinot pitäisi levittää ja juurruttaa osaksi palvelujärjestelmäämme. Tämä ei edes vaadi merkittävästi uutta rahaa, vaan nykyisten resurssien parempaa kohdentamista niille, joiden tarve on suurin.

Syrjäytymisongelma voitettavissa yhteistyöllä yli hallituskausien

Maaliskuussa julkistettiin Valtioneuvoston Lapsistrategia 2040, joka sanoittaa yhteisen vision lapsi- ja perhemyönteisemmäksi Suomeksi. Strategian yhdeksi osaksi ehdotamme konkreettista toimenpideohjelmaa, joka tähtää ylisukupolvisen syrjäytymisongelman poistamiseen. Ohjelma on nimeltään Arki ensin, ja olemme koonneet sen yhdessä Suomen johtavien asiantuntijoiden kanssa.

Muutos ei kuitenkaan tapahdu heti tai edes seuraavan neljän vuoden aikana, vaan tarvitaan vaalikaudet ylittävää yhteistyötä. Aikaisemmin asunnottomuuteen puututtiin tehokkaasti useamman hallituskauden ajan Asunto ensin -ohjelmalla. Sen myötä asunnottomuutta on onnistuttu vähentämään Suomessa merkittävästi. Arki ensin -ohjelma perustuu samaan ajattelumalliin ja pyrkii poistamaan ylisukupolvisen syrjäytymisen, kunhan sitoudumme tavoitteeseen yhdessä.

Arjen perusasiat kuntoon

Jokainen lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa voidakseen kehittyä ja kasvaa itsenäiseksi aikuiseksi. Jos elämän perusasiat eivät ole kunnossa, syrjäytymisriski kasvaa. Liian moni lapsi joutuu elämään ilman turvallista arkea ja siihen kuuluvia asioita:

  • rakastavia aikuisia, huolenpitoa ja hoivaa,
  • säännöllistä vuorokausirytmiä, ravintoa ja unta,
  • tavoitteita ja kannustamista,
  • yhteisöä, johon voi kokea kuuluvansa,
  • mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia.

Haluamme varmistaa, että Suomi on maa, jossa jokainen lapsi saa hyvän arjen.

Näillä viidellä keinolla voimme katkaista ylisukupolvisen syrjäytymisen

Olemme havainneet nämä tuloksellisiksi ja toimiviksi, ja ne voidaan ottaa heti käyttöön. On syytä aloittaa välittömästi konkreettinen tekeminen.

1. Tuetaan perheitä kasvatustyössä.

Kasautuneessa huono-osaisuudessa elää Suomessa 10 000 lapsiperhettä. Heitä yhdistää pitkittynyt köyhyys sekä lisäksi epävakaat ihmissuhteet, alhainen koulutus, työttömyys, päihde- tai mielenterveysongelmat.

Tarjotaan perheille palveluja nopeasti eikä vasta ongelmien kasautuessa. Parhaiten toimii tuki, joka tulee koteihin helposti ja leimaamatta. Pitkittyneessä huono-osaisuudessa elävät lapsiperheet tarvitsevat jokainen oman vastuutyöntekijän, joka rakentaa luottamuksen, auttaa ongelmissa ja varmistaa, että arki alkaa kantaa. Tuetaan vanhempien osaamista ja jaksamista rakentamalla ympärivuorokautinen nettitukipalvelu. Vahvistetaan kotipalvelua ja tarjotaan pitkäkestoista tukea ja vertaisryhmien apua. Tuki koordinoidaan neuvolan, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun kautta kohdentamalla resursseja, uudistamalla toimenkuvia ja ottamalla käyttöön jo toimiviksi osoittautuneet mallit, kuten esimerkiksi Lapset puheeksi tai Voimaperheet.

2. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen aikuisen.

Ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä on noin 20 000 lasta ja nuorta, mikä on noin 1,4 % kustakin ikäluokasta. Osa lapsista joutuu kokemaan henkistä tai fyysistä kaltoinkohtelua, pitkäkestoista stressiä ja turvattomuutta.

Liian monet vanhemmat, kasvattajat ja ammattilaiset uupuvat ongelmiensa tai työtaakkansa alle. Lapset jäävät huoliensa kanssa yksin. Jokaisella ylisukupolvisen syrjäytymisen riskissä olevalla lapsella ja nuorella pitäisi olla oikeus omaan luotettavaan aikuiseen, joka voi olla vapaaehtoinen tukihenkilö, nimetty omatyöntekijä tai lapsen omasta lähipiiristä. Meillä on jo toimivat menetelmät tähän. Esimerkiksi Vamoksen ja Iceheartsin mallit voitaisiin skaalata koko maahan.

3. Tuetaan kouluja ja nostetaan pudokkaat takaisin koulupolulle.

Noin 4 000 oppilaalla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä tietoja ja taitoja opintojen jatkamiseksi. Heillä on alhainen keskiarvo, käytös- ja oppimishäiriöitä, heikko lukutaito ja lähes kaikki ovat kokeneet kiusaamista.

Ilman peruskoulun päättötodistusta ja järkevää jatkopolkua nuoren syrjäytymisriski on suurin. Myös koulunkäynnin ongelmat, yksinäisyys ja kiusaaminen altistavat syrjään jäämiselle. Niihin pitää tarttua nykyistä tehokkaammin. Tämä tehdään viemällä nykyistä vahvemmin perhe- ja nuorisotyö sekä mielenterveyspalvelut päiväkoteihin ja kouluihin. Lasten ja nuorten ei kuulu jäädä yksin konflikti- ja kiusaamistilanteissa, vastuu on aikuisilla.

4. Taataan mielekästä tekemistä lapsille ja nuorille.

8 000 lasta ja nuorta on ilman mielekästä vapaa-aikaa perheen vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi. Kaikilla vanhemmilla ei ole voimavaroja kannustaa tai kuljettaa harrastamaan säännöllisesti.

Yksinäisyys, tekemättömyys ja ahdistuneisuus kuluttavat lasta ja nuorta. Kutsutaan vanhemmat, valmentajat ja ammattilaiset kantamaan yhdessä kasvatusvastuuta. Autetaan lapsia ja nuoria solmimaan kaveruussuhteita tarjoamalla maksuton harrastus kaikille nuorille. Tämä voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaasti ja mielekkäästi koulun yhteydessä. Valtioavusteiset liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijat voitaisiin velvoittaa järjestämään tätä toimintaa kouluille, koska siellä tavoitetaan kaikki.

5. Etsitään nuorelle oma paikka yhteiskunnassa, koulutusta tai työtä.

Noin 3000 17–24-vuotiasta nuorta jää ylisukupolvisen syrjäytymisen vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Heiltä puuttuu toisen asteen tutkinto, ja kyvyt käydä koulua ovat puutteelliset.

Merkityksellisyyden tunne on tärkeää kaikille. Nuorelle on löydyttävä mielekäs paikka yhteiskunnassa koulutuksen ja työn avulla. On aika taata jokaiselle nuorelle omatahtinen toisen asteen koulutus tai työ oppivelvollisuuden jälkeen. Autetaan yhdessä nuorta saamaan useita työkokemuksia ja lisätään työelämään tutustumisen jaksoja. Tukijärjestelmä vaatii remontin: työn vastaanottamisen on aina oltava nuorelle taloudellisesti kannattavaa, ja tukiin liittyvä byrokratia on purettava.

Uskomme, että ohjelman nopea toimeenpano vähentäisi lasten ja nuorten ylisukupolvista syrjäytymisriskiä jopa viidenneksen jo seuraavan hallituskauden aikana.

Suomella on sekä keinot että eurot

Suomalainen palvelujärjestelmä on täynnä huippuammattilaisia, joiden kyvyt voidaan johtaa vielä vaikuttavampaan työhön. Annetaan kentän työntekijöille suurempi valta käyttää osaamistaan parhaaksi katsomallaan tavalla – he tuntevat asiakkaansa. Ammattilaisten apu on vietävä ihmisten jokapäiväiseen arkeen, kotiin, taskuihin ja tableteille.

Suomessa voidaan johtaa tiedolla, joka osoittaa meille tarkasti ylisukupolvisessa syrjäytymisvaarassa olevien määrän, ongelman mittakaavan ja valtakunnallisen sijainnin. Tutkimustieto osoittaa meille myös palvelujen solmukohdat, joissa on toimittava tehokkaammin.

Voidaksemme varmistua työmme tuloksellisuudesta meidän täytyy asettaa sille mitattavat tavoitteet ja seurata niiden toteutumista. Tehdään sitä, mikä toimii ja luovutaan siitä, mikä ei tee arkea paremmaksi.

Tiedämme nuorten syrjäytymisestä paljon. Toimemme eivät kuitenkaan ole tarpeeksi tehokkaita. Tällä hetkellä resursseja hukkuu eri sektoreiden ja ammattikuntien välisiin kuiluihin, tiedonkulun ongelmiin ja vanhakantaiseen ajatteluun.

Suomella on sekä keinot että rahat ongelman ratkaisemiseen. Kyse on arvovalinnasta, joka lopulta seuraavan hallituksen on tehtävä. Onko tämä tarpeeksi tärkeä asia meille? Meidän mielestämme on, koska pelissä on kaikki se, mikä tekee Suomesta maailman parhaan maan asua.

Me-säätiö 5.4.2019

 

Me-säätiön puolesta
Ulla Nord toimitusjohtaja
Ilkka Paananen hallituksen puheenjohtaja
Mikko Kodisoja hallituksen varapuheenjohtaja
Sirkku Soini  hallituksen jäsen
Liisa Björklund kehitysjohtaja

 

Arki ensin -ohjelmassa mukana
Hanna Heinonen toiminnanjohtaja Lastensuojelun keskusliitto
Laura Paasio asiamies Aamusäätiö
Teemu Vartiamäki toiminnanjohtaja Icehearts
Olli Alanen toiminnanjohtaja Lasten ja nuorten säätiö
Helena Nahi hallituksen jäsen Eva Ahlströmin säätiö
Johanna Sjöholm toiminnanjohtaja Nicehearts
Ulla-Maija Nikula johtaja Fingerroosin säätiö
Milja Karjalainen johtaja Yhteisökeskus
Juha Kaakinen toimitusjohtaja Y-säätiö
Tuomas Koskela toimitusjohtaja Aspa-säätiö
Lasse Pipinen operatiivinen johtaja Libera-säätiö
Sari Aalto-Matturi toiminnanjohtaja Suomen Mielenterveysseura
Perttu Puro toimitusjohtaja Tradeka
Kimmo J. Lipponen toimitusjohtaja Arvoliitto
Eija Koivuranta toimitusjohtaja Väestöliitto
Ulla Siimes toiminnanjohtaja Vanhempainliitto
Minna Manelius johtava sosiaalityöntekijä Helsingin kaupunki
Riitta Särkelä YTT, pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto
Pia Hytönen toiminnanjohtaja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
Olli Holmström toimitusjohtaja Helsingin Diakonissalaitos
Pentti Lemmetyinen toimitusjohtaja Setlementtiliitto
Soile Kuitunen toimitusjohtaja Kuntoutussäätiö
Camilla Naatus toiminnanjohtaja Phoenix ry
Jari Raitanen CMO Work Pilots
Pia Metsähuone toiminnanjohtaja, VTM Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Juha Mikkonen toiminnanjohtaja EHYT ry

 

Arki ensin -ohjelmaa tukemassa
Maria Bondestam hallituksen jäsen Eva Ahlströmin säätiö
Anna Tornivuori projektikoordinaattori Eva Ahlströmin säätiö
Jukka Tanninen
Tiina Tallberg hallituksen jäsen Päivikki & Sakari Sohlbergin säätiö
Joanna Danielsson hallituksen jäsen Eva Ahlströmin säätiö
Edvin Franck executive producer Eva Ahlströmin säätiö
Pia Hartwall hallituksen jäsen August Ludvig Hartwallin säätiö
Rebecca Tallqvist hallituksen jäsen August Ludvig Hartwallin säätiö
Vladimira Therman hallituksen jäsen August Ludvig Hartwallin säätiö
Pia Alsi hallituksen jäsen August Ludvig Hartwallin säätiö
Jenny Saario hallituksen jäsen August Ludvig Hartwallin säätiö
Jari Taponen ylikomisario Helsingin poliisilaitos
Saku Koivu
Antero Vartia perustaja Kompensäätiö
Saku Tuominen luova johtaja HundrED
Petteri Koponen perustaja Lifeline Ventures
Henrik Dettmann päävalmentaja Koripallon maajoukkue
Miki Kuusi toimitusjohtaja Wolt
Osmo Soininvaara poliitikko
Andreas Saari CEO Slush
Jasper Pääkkönen yrittäjä, näyttelijä
Linda Liukas lastenkirjailija Hello Ruby
Sari Baldauf hallituksen jäsen Nokia
Mika Anttonen hallituksen puheenjohtaja St1
Timo Ritakallio pääjohtaja OP-ryhmä
Satu Huber toimitusjohtaja Elo
Minna Arve kaupunginjohtaja Turun kaupunki
Krista Kosonen näyttelijä
Mikko Kosonen ylijohtaja Sitra
Minna Vanhala-Harmanen toimitusjohtaja Barona
Elina Knihtilä näyttelijä
Jukka Jalonen päävalmentaja Jääkiekon maajoukkue
Sixten Korkman emeritusprofessori
Kai Nahi
Tuomas Tiitola
Kaarina Tiitola
Hanna Tiitola-Järvenpää
Jan Vapaavuori pormestari Helsingin kaupunki
Mika Järvenpää
Anni Vepsäläinen toimitusjohtaja Messukeskus Helsinki
Lauri Järvilehto professori Aalto yliopisto
Matti Alahuhta puheenjohtaja DevCo Partners
Risto Siilasmaa
Markku Kanerva päävalmentaja Jalkapallomaajoukkue
Jyri Häkämies toimitusjohtaja Elinkeinoelämän keskusliitto
Antti J. Jokinen  elokuvaohjaaja
Lauri Lyly pormestari Tampereen kaupunki

 

Arki ensin -ohjelmassa käytetyt asiantuntijat
Juho Saari professori Tampereen yliopisto
Tiina Ristikari tutkimuspäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Matti Rimpelä dosentti Tampereen yliopisto
Mika Niemelä tutkija Oulun yliopisto
Jouni Välijärvi professori Jyväskylän yliopisto
Niko Eskelinen projektitutkija, tohtorikoulutettava Turun yliopisto
Pekka Myrskylä tilastotieteilijä

 

Sivun alkuun