Älykäs tiedolla johtaminen auttaa tekemään ihmeitä

Hallituksen uudistusten toimeenpano-ongelmista kannattaa vihdoin ottaa opiksi. Resursseja ei kannata käyttää vaikutuksiltaan vähäisiin, tehottomiin tai jopa haitallisiin toimenpiteisiin. Tarvitaan älykästä tiedolla johtamista.

Brittiprofessorit Anthony King ja Ivor Greve julkaisivat muutama vuosi sitten teoksen The Blunders of Our Governments (A One World Book, London 2013) pienimuotoisen kohun saattelemana. Teos oli kirjoitettu pilke silmäkulmassa, mutta viiltävän analyyttisesti. Kirjan aiheina olivat brittihallitusten suurimmat mokat viimeisen 50 vuoden ajalta. Niistä suurin osa liittyi hallinnon reformien kelvottomaan suunnitteluun ja toteutukseen. Ja hallituksen ja hallinnon mokia saarivaltiossa on todellakin riittänyt.

Mikä on tilanne Suomessa?

Esimerkiksi edellisten hallitusten sosiaali- ja terveyspalvelureformien toimeenpanoa on moitittu monesta syystä. Ongelmien syiksi on muun muassa listattu poliittisen ohjauksen tempoilevuus, lainvalmistelussa hosuminen ja erityisesti se, että uudistuksia on haluttu viedä eteenpäin liian isoina kokonaisuuksina. Viimeksi mainittua kuvaa hyvin sanonta ”sote-uudistus ei mahtunut perustuslakivaliokunnan ovista ja ikkunoista sisään”. – Tavallaan kyse on ollut siitä, että on haluttu työntää norsua neulansilmästä läpi.

Kysymme, onnistuisiko norsun työntäminen neulansilmästä läpi, jos meillä olisi enemmän tutkimustietoa siitä, miksi niin täytyy tehdä ja millaisessa asennossa tuota neulansilmää tulisi pitää, jotta operaatio sujuisi. Kirjoitamme siis näyttöön perustuvasta tutkimustiedosta ja kokeilemiseen perustuvasta implementoinnista. Molempia tarvitaan, kun Me-säätiön Arki ensin -ohjelmaa aletaan toteuttaa toden teolla.

Näyttöön perustuvasta tutkimustiedosta on hyötyä 

Epidemiologisen tutkimustiedon valossa tiedämme, että riskiryhmät on mahdollista tunnistaa varhain, jopa jo ennen syntymää, ja niihin kuuluville voidaan tarjota vaikuttavaksi todettua tukea ja hoitoa. Kansanterveydellisesti merkittävien mielenterveysongelmien varhaisella tunnistamisella ja hoidolla on vahva yhteys nuoruuden ja aikuisuuden hyvinvointiin ja toimintakykyyn niin inhimillisestä kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Tutkimustietoa hyödyntämällä voidaan pienentää riskiä siitä, että resursseja käytetään tehottomiin tai jopa haitallisiin toimenpiteisiin.

Tutkimustiedon avulla voitaisiin katkaista lapsen ja nuoren syrjäytymiskehitys. Liian usein painopiste on kuitenkin korjaavissa palveluissa eikä ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Ennaltaehkäisevien, näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönottoon ei Suomessa satsata riittävästi eikä systemaattisesti. Me-säätiön Arki ensin -ohjelma voisi tässä suhteessa näyttää muille suuntaa.

Vaikuttavalla menetelmällä tarkoitetaan tutkimusnäyttöön pohjautuvaa menetelmää, jonka avulla lapsissa ja heidän perheissään saadaan aikaan positiivisia muutoksia. Näytöllä puolestaan tarkoitetaan tieteellisesti ja teoreettisesti perusteltuja tutkimustuloksia. Näyttöön perustuva asiakastyö perustuu ajankohtaisen, parhaan saatavilla olevan tiedon ja menetelmien käyttöön. Siinä käytetään siis useita tietolähteitä samanaikaisesti, tietoisesti ja systemaattisesti.

Palveluiden suunnittelussa, käyttöönotossa ja implementoinnissa päätöksenteon tulisi pohjautua ajankohtaiseen ja luotettavaan tietoon. Myös uusia työmenetelmiä ja innovaatioita tarvitaan, mutta ennen kuin niitä otetaan laajemmin käyttöön, tulisi olla ainakin alustavaa tutkimusnäyttöä niiden vaikuttavuudesta ja käyttökelpoisuudesta.

Voimaperheet näyttävät mallia

Hyvä esimerkki tutkimusnäyttöön perustuvasta, innovatiivisesta ja myös asiakkaan näkökulmasta onnistuneesta interventiosta on Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä Voimaperheet-malli, joka onnistuttiin menestyksekkäästi siirtämään suomalaiseen neuvolajärjestelmään.

Voimaperheet on vanhempainohjausohjelma, joka kohdistuu lasten käytösongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ja jonka vaikuttavuudesta on saatu vahvaa näyttöä. Tutkimuksen mukaan vanhemmat olivat erittäin tyytyväisiä digiavusteisesti toteutettuun vanhempainohjaukseen, kun palvelu tarjottiin kotiin perheen aikataulut huomioiden. Koska hoito-ohjelma voitiin toteuttaa alueellisesti tasa-arvoisesti, myös palvelun yhdenvertaisempi saatavuus parani huomattavasti.

Fiksu, kokeiluviritteinen implementointi avaa uusia mahdollisuuksia 

Näyttöperusteisuus ja realistinen implementointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Implementointia on monenlaista, samoin siihen liittyviä motiiveja.

Arki ensin -ohjelman kaltaisia reformeja toteutettaessa tulisi luoda yhteinen tilannekuva (1) ohjelman toteuttamisen ideasta ja sen jälkeen pohtia (2) parasta mahdollista kokeilemisen tapaa (organisointia ja resursointia). Erityisen tärkeää on, (3) kuinka ohjelma viedään alueellisena kokeiluna läpi parhaalla mahdollisella tavalla, yhteistyötä organisoiden. Kokeilun kautta implementoinnin motiivit saadaan viritettyä oppimiseen, vuorovaikutukseen ja dialogisuuteen, mikä puolestaan luo hyvän lähtökohdan ohjelman onnistumiselle.

Kokemuksemme on, että isoja reformeja kannattaa implementoida analyyttisesti kokeillen, virheistä oppien (ja pois oppien), toiminnan suuntaa tarvittaessa muuttaen ja uudistuksia juurruttaen, levittäen ja skaalaten.

Kokeiluna implementointi tapahtuu systeemisessä, monimutkaisessa ja jossakin tapauksissa myös melko kompleksisessa maailmassa. Arki ensin -ohjelmassa tämä tarkoittaa sitä, että maan eri alueilla vallitsee erilaisten instituutioiden, ihmisten vuorovaikutuksen ja sosiaalisen pääoman dynamiikka. Kansankielellä voidaan sanoa, että yksi malli ei välttämättä toimi kaikkialla, koska olosuhteet ovat erilaiset.

Kokeilumuotoisen implementoinnin kannalta merkityksellistä on, millaiseen tietoon kokeilutoiminta perustuu. Miten tietoa kerätään, analysoidaan, syntetisoidaan ja miten datasta muotoillaan johtopäätöksiä ja edelleen kokeiluihin liittyvää tietämystä.

Tärkeää on myös ymmärtää, että kokeiluna toteutettua implementointimallia ei kannata viedä läpi valmiilla teoreettis-käsitteellisillä oletuksilla syyn ja vaikutusten suhteista. Pahimmillaan ennakko-oletuksiin takertuminen voi estää kokeilujen ei-aiottujen positiivisten ja negatiivistenkin vaikutusten tunnistamista ja ymmärtämistä.

Mallia tuleville palvelujärjestelmäreformeille

Yhtenä Arki ensin -ohjelman tavoitteista on varhainen tuen tarjoaminen lasten ja nuorten omassa kasvuympäristössä ja arjessa. Varhaisessa tuessa tutkimusnäyttö ja innovatiivinen kokeiluimplementointi voidaan yhdistää, kun uusiin toimintaympäristöihin viedään tutkittuja ja toimiviksi havaittuja toimintamalleja. Uskomme, että näin voidaan aidosti päästä poikkisektoriseen ja monitieteelliseen yhteistyöhön, jossa siirrytään sirpaleisesta hankemaailmasta pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen ohjelmakokonaisuuteen.

Perheet luonnollisesti haluavat oikea-aikaista, joustavaa ja parasta mahdollista tukea ja hoitoa lapselleen. Painopisteen tulisi siirtyä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon palveluista ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn. Se puolestaan lisää kustannustehokkuutta ja vähentää lapsuusiän ongelmista aiheutuvia myöhempiä, monitasoisia negatiivisia vaikutuksia yksilölle, perheelle ja yhteiskunnalle.

Väitämme, että norsun voi saada läpi neulansilmästä, jos toimitaan älykkäästi. Tutkimusnäytön hyödyntäminen ja fiksu toimeenpano auttavat tekemään ihmeitä.

Petri Virtanen
toimitusjohtaja
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö

Marjo Kurki
tieteellinen päätoimittaja
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö

 

Lähteet

Ristkari T, Kurki M, Suominen A, Gilbert S, Sinokki A, Kinnunen M, Huttunen J, McGrath P, Sourander A. Web-Based Parent Training Intervention With Telephone Coaching for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children in Real-World Practice: Implementation Study. J Med Internet Res 2019;21(4):e11446. URL: https://www.jmir.org/2019/4/e11446. DOI: 10.2196/11446

Sourander A, McGrath PJ, Ristkari T, Cunningham C, Huttunen J, Lingley-Pottie P, Hinkka-Yli-Salomäki S, Kinnunen M, Vuorio J, Sinokki A, Fossum S, Unruh A. Internet-Assisted Parent Training Intervention for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry. 2016;73(4):378–387. doi:10.1001/jamapsychiatry.2015.3411

Blogi 24.5.2019


Arki ensin -ohjelmaan mukaan lähteneet vaikuttajat kertovat blogissamme ajatuksistaan. Keskustelu on tärkeää, ja kriittisetkin huomiot ovat tervetulleita, jotta voimme kehittää ohjelmaa paremmaksi. Arki ensin ei saa jäädä vain sanoiksi. Se on vietävä konkretiaan, teoiksi.
Tervetuloa mukaan keskustelemaan sosiaalisessa mediassa: #arkiensin