Kannustinloukkuja etsimässä

Viime vuosina talouspoliittisessa keskustelussa ei ole voinut välttyä törmäämästä ”kannustinloukku”-termiin. 1990-luvulta lähtien kannustinloukkujen purkaminen on löytynyt lähes kaikista hallitusohjelmista. Tasaisin väliajoin joku poliitikko haluaa purkaa kannustinloukut ja tehdä ”työnteosta aina kannattavaa”. Mutta mitä nämä kannustinloukut ovat ja miksi niiden purkaminen on niin vaikeaa?

“Kannustinloukulla tarkoitetaan tilanteita, joissa työn vastaanottaminen tai työnteon lisääminen ei kasvattaisi käteen jääviä tuloja juuri ollenkaan”

Useimmiten puhutaan niin sanotuista työttömyysloukuista, joiden takia työn vastaanottaminen ei ole aina työttömille taloudellisesti kannattavaa. Syy tähän on se, että osa työllistymisen aiheuttamasta tulojen kasvusta menee pienentyneisiin sosiaalietuuksiin ja veroihin.

Tarkastellaan asiaa esimerkkihenkilön avulla. Olli on työttömänä. Hän saa työttömänä työttömyyspäivärahaa, asumistukea ja toimeentulotukea. Nyt Ollille tarjoutuu mahdollisuus ottaa vastaan pienipalkkainen osa-aikatyö. Mitä tapahtuu hänen tuloilleen työllistymisen yhteydessä? Palkka tuo kukkaroon lisätuloja, mutta samanaikaisesti sosiaalietuudet pienevät ja verot vievät osan palkasta. Joissain tapauksissa etuudet pienenevät niin paljon, että käteen jäävät tulot eivät juuri kasva. Meneekö Olli töihin, vaikka tulot eivät sen takia kasva?

“Vuosien saatossa työnteon kannustimia on pyritty parantamaan monin keinoin”

Pienten palkkatulojen verotusta on kevennetty, sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamista on helpotettu ja sosiaalietuuksia on ulotettu entistä enemmän myös pienituloisille palkansaajille. Työnteon kannustimet ovatkin parantuneet 1990-luvun alkuun verrattuna, mutta kannustinloukkuja on edelleen. Myös nykyinen hallitus törmäsi kannustinloukkujen purkamisen haasteisiin. Näitä haasteita kuvaa hyvin pari vuotta sitten tehty kannustinuudistus, jossa pienipalkkaisen työn vastaanottamista haluttiin helpottaa suojaosien avulla, mutta samalla synnytettiin uusi kannustinloukku.

Viime hallituskaudella kannustinloukkujen purkamisessa otettiin käyttöön 300 euron suojaosa työtuloille sekä asumistuessa että työttömyysturvassa. Suojaosan myötä työttömät saavat ansaista 300 euroa palkkatuloja ilman että se pienentää heidän työttömyyspäivärahaansa tai asumistukeaan. Näin Esimerkki-Ollille jää osa-aikatyöstä entistä enemmän käteen ja osa-aikatyön kannustimet paranivat.

Suojaosien käyttöönotto ei kuitenkaan poistanut kannustinloukkuja, vaan ainoastaan siirsi ne toiseen kohtaan. Työttömyysturvan suojaosasta hyötyy nimittäin ainoastaan tilapäistä kokopäivätyötä tai osa-aikatyötä työttömyyspäivärahalla tekevät. Jos Esimerkki-Olli vastaanottaisi pysyvän kokopäivätyön, hän ei työttömyysturvan suoja-osasta hyötyisi. Useimmissa tapauksissa kokopäivätyötä tekevä ei saa myöskään asumistukea.

Suojaosat kasvattivat osa-aikatyötä tekevien tuloja suhteessa sekä työttömyyteen että kokopäivätyöhön.  Tämän takia suojaosien käyttöönotto siirsi kannustinloukut työttömyyden ja osa-aikatyön väliltä osa-aikatyön ja kokopäivätyön välille.

“Työnteon kannustimia ja kannustinloukkuja tarkastellaan usein vain taloudellisena ilmiönä lyhyellä aikavälillä”

Useimmiten esimerkiksi työllistymisen kannustimia tarkastellaan laskemalla vaikutuksia yhden vuoden tai jopa vain yhden kuukauden tuloihin. Työnteolla on kuitenkin myös paljon pitkäkestoisempia vaikutuksia ja työ on muutakin kuin rahan ansaitsemista. Työnteko ylläpitää työelämätaitoja ja jokainen työura alkaa ensimmäisestä työpaikasta. Pidemmällä aikavälillä työnteko on lähes aina kannattavaa, kun otetaan huomioon vaikutukset koko tulevaan työuraan ja mm. eläkekertymään. Lyhyen aikavälin tarkastelu on kuitenkin perusteltua. Jos Esimerkki-Ollimme on nuori, saattaa olla että hän ei tee työllistymispäätöstään tulevaan eläkekertymään perustuen. Siksi lyhyen aikavälin kannustinloukut voivat toimia työllistymisen esteenä, vaikka työllistymien pitkällä aikavälillä olisikin kannattavaa.

Kannustinloukkujen yhteydessä on tärkeä muistaa, että keskustelun tarkoitus ei koskaan tulisi olla työttömien syyllistäminen, vaan kannustinloukkuja synnyttävän vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän kritisointi. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloudellisten kannustinloukkujen olemassaoloon kannattaa kuitenkin tottua. Kannustinloukkujen poistaminen vaatisi käytännössä joko sosiaaliturvan tason merkittävää leikkaamista tai miljardeja maksavan vero-/sosiaaliturvauudistuksen. Niin kauan, kun pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta halutaan pitää kiinni ja Suomesta ei öljyä löydy, on kannustinloukkujen olemassaolo jossain määrin hyväksyttävä.

“Viime aikoina keskustelu on siirtynyt taloudellisista kannustinloukuista ns. ”byrokratialoukkujen” purkamiseen”

Esimerkki-Ollin tapauksessa lyhytaikaisen osa-aikatyön vastaanottaminen saattaa aiheuttaa niin suuren paperityön, että hän ei sen takia työtä haluaisi vastaanottaa. Myös pelko tukien katkeamisesta tai takaisinperinnästä voi aiheuttaa sen, ettei lyhytaikainen työ aina houkuttele. Siinä missä taloudellisten kannustinloukkujen poistaminen on vaikeaa, voi byrokratialoukkujen puolella olla tarjolla matalalla roikkuvia hedelmiä. Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja automatisointi voi helpottaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista.

Kannustinloukuista on puhuttu 90-luvulta lähtien ja kannustinloukkujen purkaminen tulee todennäköisesti löytymään myös tulevien hallitusten tavoitelistoilta. Ihmelääkkeitä niiden poistamiseen ei kuitenkaan ole tarjolla. Sen sijaan byrokratialoukkujen purkamisessa toivottavasti voidaan nähdä parempaa edistymistä. Esimerkiksi nykyhallituksen käynnistämä työ sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi on oiva paikka pohtia, miten työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista voitaisiin helpottaa.

Olli Kärkkäinen
Yksityistalouden ekonomisti
Nordea

**

Me-säätiön Tulot ja etuudet -työkalu

Tulot ja etuudet -työkalulla voit tarkastella postinumeron tarkkuudella, miten työtulot ja saadut tulonsiirrot ovat kehittyneet vuodesta 1997. Työkalussa on myös kuvattu tulonsiirtojen osuus työtuloista sekä opintoetuuksien määrän kehitys.