Nuorisoasiankeskuksen viisivuotisen Maahanmuuttajanuoret Helsingissä -hankkeen tavoitteena on saada aikaan merkittäviä konkreettisia parannuksia maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksissa käyttää taitojaan paremmin hyväksi – on sitten kyse vapaaehtoisuudesta, opiskelusta tai työstä.

Miksi Maahanmuuttajanuoret Helsingissä -hanke?

Me-säätiö haluaa olla mukana edistämässä maahanmuuttajataustaisten nuorten asemaa ja mahdollisuuksia. Jokaisella tulee olla mahdollisuudet kuulua yhteisöön ja kokea olevansa tärkeä ja merkityksellinen. Hankkeen tavoitteena on saavuttaa merkittäviä parannuksia maahanmuuttajanuorten asemaan palvelusuunnittelun ja palvelukokeilujen avulla. Olemme erityisen iloisia siitä, että Helsingin kaupungin eri hallintokunnat ovat sitouneet kehittämistyöhön yhdessä, ja uudenlaisia toimintamalleja voidaan jatkossa integroida Helsingin kaupungin toimintaan, ja tulevaisuudessa tavoitteena on lisätä toimintaa myös muihin kaupunkeihin.

Hankkeessa keskeistä on etenkin vaikutusten mitattavuus ja pitkäkestoisuus. Suunnitteluun otetaan mukaan nuoria, järjestöjä ja nuorisotyön ammattilaisia. Haemme esimerkkejä parhaista käytännöistä maailmalta, ja kokeiluhankkeissa painotetaan myös poikkihallinnollista yhteistyötä.

Mikä Helsingin Nuorisoasiainkeskus on?

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus on Suomen suurin nuorisotyön toimija. Se tuottaa yhdessä nuorten kanssa kulttuuripalveluita ja harrastuksia. Lisäksi se edistää nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja tarjoaa nuorille tukea ja neuvontaa. Kohderyhmänä ovat 10–18-vuotiaat nuoret. Nuorisotyötä tehdään nuorisotaloissa, muissa toimipaikoissa ja projekteissa. Lisäksi virasto tukee nuorisojärjestöjä ja nuorten ryhmiä.

Tavoitteet

Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition mukaan Helsingin ja Me-säätiön yhteisen viisivuotisen hankkeen tavoitteena on saada aikaan merkittäviä parannuksia maahanmuuttajanuorten mahdollisuuksissa käyttää taitojaan paremmin hyväksi – on sitten kyse vapaaehtoisuudesta, opiskelusta tai työstä. ”Yhteistyön kärkenä on nuorten kokemus tilanteestaan ja heidän näkemyksensä siitä, mistä olisi hyötyä. Me virkamiehet laitamme organisaatiorakenteemme sivuun ja kuuntelemme, kysymme ja kokeilemme rohkeasti tapoja tehdä toisin.” Laition mukaan on kyse avoimemman ja reilumman Helsingin rakentamisesta. ”Olemme kiitollisia siitä, että Me-säätiön tuella voimme vahvistaa osallistavaa ja ihmislähtöistä tapaa tuottaa julkisia palveluita. Jokaisen erityisyyden tunnistava ja syrjintään tiukasti puuttuva Helsinki on parempi kaupunki meille kaikille. Se tarkoittaa, että poistamme esteitä, avaamme näkymiä ja luomme todellisia mahdollisuuksia.”

Maahanmuuttajanuoret Helsingissä -hanke koostuu kaksivaiheisesta suunnitelmasta, jossa ensin palvelumuotoilun kautta varmistetaan ymmärrys tilanteesta ja valmistetaan pohja palveluhankinnoille. Toisessa vaiheessa Helsingin kaupunki toteuttaa viiden vuoden aikajänteellä kokeiluja, joista tehokkaimmat mallit integroidaan osaksi Helsingin kaupungin toimintaa tai niille kehitetään muu rahoituspohja.

Uusi oppilasrakenne pistää koulutusjärjestelmän uusiksi

Helsingin kaupungin keväällä 2014 julkaistujen toimenpide-ehdotusten mukaan maahanmuuttajanuorten koulutuspolkuja olisi tarkasteltava uudestaan, sillä rakenteessa oli esteitä muunkielisten kiinnittymisessä yhteiskuntaan, eli koulutukseen ja työelämään pääsyyn. Pakolaisten määrä tekee tilanteesta vielä haastavamman koulutusjärjestelmän, kotoutumisprosessin ja työelämään pääsyn suhteen. Vaarana on, että nykyisellä rakenteella huomattava osa vieraskielistä väestöä jää yhteiskuntarakenteiden ulkopuolelle ja tämä johtaa köyhyyden lisäksi moniin sosiaalisiin ongelmiin.

Koulutusjärjestelmän ja erityisesti kielikoulutuksen on sopeuduttava uuteen tilanteeseen, sillä jo tämän hetken luvut ovat hälyttävät; helsinkiläisistä 20–29 -vuotiaista nuorista 20 % eli yli 21 000 ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Näistä nuorista noin 40 % on vieraskielisiä. Merkittävin ero vieraskielisten ja kotimaankielisten nuorten välillä on työllisten ja työttömien osuudessa sekä ryhmässä ”muut työvoiman ulkopuolella olevat”. Kotimaankielisten työllisyysaste oli 71 %, vieraskielisten 50 % ja työttömyysasteet vastaavasti 6,5 % ja 17,7 %. Uusia työllistymisen malleja tulisi kehittää helpottamaan vieraskielisten pääsyä työmarkkinoille.

Taustaa maahanmuuttajanuorten tilanteeseen

Peruskoululaisista joka kuudes puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia. Maahanmuuttajanuorilla ei kuitenkaan ole tasaveroisia mahdollisuuksia menestyä ja olla onnellisia Helsingissä. Helsingissä maahanmuuttajanuoret kokevat kantaväestöä useammin syrjintää ja yksinäisyyttä, mikä näkyy myös heikompana koulumenestyksenä ja terveysongelmina. Kun kantaväestöön kuuluvista nuorista 4 % on koulutuksen ja työn ulkopuolella, maahanmuuttajataustaisista nuorista samassa tilanteessa on 23 %. Erityisen heikossa tilanteessa ovat Suomeen teini-iässä tulleet nuoret.

Nuorten hyvinvointitutkimus pohjalla

Helsingin vuonna 2015 tekemästä nuorten hyvinvointikertomuksesta selviää, että maahanmuuttajanuoret erottuvat kantaväestöstä myös useilla yksilötason hyvinvointimittareilla. Maahanmuuttajanuoret mm. kokevat enemmän yksinäisyyttä ja koulukiusaamista, heille on usein vaikeampaa keskustella vanhempiensa kanssa asioistaan ja heidän kokemuksensa omasta terveydestään on heikompi.

Vuoden 2014 alussa Helsingin 15–29-vuotiaista 16 % (21 000) oli vieraskielisiä. Peruskoululaisista 19,7 % opiskelee suomea vieraana kielenä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäjä, viro, somali, englanti, kiina ja kurdi. Kun Helsingin seudulla vieraskielisiä on 15–29-vuotiaista 14 %, koko maassa osuus on 8 %.

Erityisen heikossa tilanteessa ovat Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleet nuoret sekä näkyviin vähemmistöihin kuuluvat nuoret. Pakolaiskriisi kasvattaa paineita löytää tehokkaampia ratkaisuja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.

Ennen tämän syksyn pakolaisvirtaa, vieraskielisten osuus on kasvanut Helsingissä keskimäärin 7,5 % vuosivauhdilla. Nykyinen turvapaikanhakijoiden määrän kasvu muuttaa tilannetta merkittävästi. Vaikka turvapaikanhakuvaiheessa ihmisiä majoitetaan ympäri Suomea, on odotettavissa korkeintaan muutaman vuoden viiveellä nuorempien vieraskielisten ikäluokkien siirtyvän Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle.