Voisiko Suomessa olla nolla syrjäytynyttä vuonna 2050?

Liian moni lapsi ja nuori uhkaa jäädä pysyvästi huono-osaiseksi Suomessa. Tällä hetkellä maassamme on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Me-säätiö haluaa katkaista tämän eriarvoistumiseen johtavan kehityksen.

Otsikon visio on erittäin kunnianhimoinen, ehkä jopa mahdottomalta tuntuva. Mutta kuten professori Juho Saari totesi sen kuullessaan: ”myös kaikille tarjottava ilmainen peruskoulu kuulosti aikanaan mahdottomalta”.

Uskomme, että rohkeasti kokeilemalla uusia toimintamalleja on mahdollista löytää keinoja, joilla visio muuttuu todellisuudeksi. Me-säätiö on valinnut neljä painopistealuetta omille investoinneilleen:

1. Koulutus: Tavoitteena uudenlainen peruskoulu, jossa kukaan ei syrjäydy.
Yhä useampi lapsi ja nuori uhkaa jäädä peruskoulussa ilman riittäviä taidollisia ja tiedollisia valmiuksia päästäkseen elämässä eteenpäin. Syrjäytymisvaara on merkittävin niiden nuorten osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heitä on joka kuudes ikäluokasta. Noin 10 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta.

Kääntääksemme tämän kehityksen suunnan, olemme kehittäneet uudenlaisen koulukonseptin, jota kutsumme me-kouluksi. Tavoitteenamme on muuttaa suomalaisia kouluja siten, että yksikään lapsi tai nuori ei syrjäydy peruskoulussa ja löytää itselleen koulutuspaikan.

Tänä vuonna käynnistämme 2-3 me-koulupilottia. Me-koulussa rakennetaan kodin ja koulun kasvatusyhteisöä sekä varmistetaan tuen tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen moniammatillinen tuki ja harrastukset yhdessä maan parhaiden asiantuntijoiden kanssa.

2. Uudenlainen työ: Luodaan 20 000 uutta työkokemusta nuorille.
Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen on todettu olevan yksi vaikuttavimmista toimenpiteistä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Nykytilanne nuorten työttömyydessä on kestämätön. Nuorten työttömyys on kasvanut kymmenessä vuodessa jopa kaksinkertaiseksi. 15-29 -vuotiaista työttömänä on 80 000 henkeä. Yli 15 prosentin työttömyysastetta voidaan pitää poikkeuksellisena. Nuorten työllistymistä heikentävät erityisesti pitkittynyt työttömyys sekä työhistorian puuttuminen kokonaan.

Tavoitteenamme on muuttaa suomalaista työelämää sellaiseksi, että yksikään nuori ei jää ilman pidempiaikaista työllistymistä edistävää työkokemusta. Käytännössä haluamme luoda 20 000 uutta työkokemusta. Kaikenlaiset työkokemukset – mikrotöistä kesätöihin ja pitkäkestoisempiin työsuhteisiin – parantavat nuoren työllistymistodennäköisyyttä merkittävästi. Tavoitteenamme on tänä vuonna käynnistää 1-3 työllistymistä edistävää vaikuttavuusinvestointihanketta sekä 1-3 yrityskumppanuutta, joissa luodaan uusin välinein uutta työtä nuorille. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tästä on Turun Pansion me-talossa käynnissä oleva pilotti, jossa käytetään Treamer-nimistä mobiilisovellusta yhdistämään työtä tarjoavat ja sitä tarvitsevat.

3. Harrastustoiminta: Jokaiselle harrastus.
Jokaiselle nuorelle on tärkeä taata yhteisö myös kodin ulkopuolella. Säännöllisen harrastamisen ei tarvitse olla välttämättä aikuisten organisoimaa. Haluamme tuoda liikunnan, luovan toiminnan, kulttuurin ja luonnon ilot jokaisen lapsen ja nuoren ulottuville – jokaisella on oikeus tuntea olevansa osa yhteisöä. Tällä hetkellä joka kymmenes lapsi tai nuori kokee jäävänsä ilman harrastusta. Arvioiden mukaan noin 200 000 alle 30-vuotiaalla ei ole omaa harrastusta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tänä vuonna käynnistämme yhteistyön koulujen kanssa, jotta koulupäivien yhteyteen ja iltapäiviin saadaan tuotettua innostavaa ja laadukasta harrastustoimintaa uudella tavalla. Haastamme kevään aikana yhteistyökumppanit kehittämään mobiilisovellusta, jonka avulla saamme toteutettua kohdennetun varainkeruun, harrastusvälineiden kierrätyksen, harrastuskaverin tai –mentorin tuen tarjoamisen sekä tietoa eri harrastusmahdollisuuksista alueellisesti.

4. Mielenterveys: Yksikään ei jää ilman tukea ja turvaa.
Jokainen nuori ansaitsee terveen mielen. Näin ei nyt ole. Tällä hetkellä peräti 63 000 nuorta saa Kela-korvausta depressiolääkkeistä. Niin ikään 10 000 nuorta on mielenterveyssyistä eläkkeellä.

Haluamme olla tuottamassa uudenlaisia palveluita, jotka estävät nuorten syrjäytymisen yhteisöistä ja työelämästä mielenterveyssyistä. Hyvänä esimerkkinä tämänkaltaisesta palvelusta toimii Sekasin-chat, johon jo ensimmäisten viikkojen aikana tuli yli 10 000 yhteydenottoa. Uudenlaisilla digitaalisilla palveluilla voidaan merkittävästi ehkäistä ongelmien kärjistymistä.

Neljän kärjen lisäksi tulemme vuoden 2017 aikana luomaan kaikille avoimen verkkopalvelun syrjäytymisanalytiikan seurantaan. Palveluun kerätään systemaattisesti tietoa Me-säätiön rahoittamista hankkeista. Lisäksi kokoamme ainutlaatuista rekisteri- ja tutkimustietoa syrjäytymisestä.

Lopuksi haluan painottaa, ettei yksikään toimija, pieni eikä suuri, voi poistaa syrjäytymistä Suomesta yksin toimimalla. Se vaatii meidän kaikkien osallistumista, ja myös uutta, rohkeaa ajattelua. Kun me kaikki puhallamme yhteen hiileen, niin Suomessa ei ole vuonna 2050 yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta, ja se tuntuu silloin yhtä itsestään selvältä kuin ilmainen peruskoulu tänään.

Ulla Nord
Toimitusjohtaja
Me-säätiö

PS. Mikäli tiedät uudenlaisesta ratkaisusta tai toimintamallista, joka liittyy yhteen tai useampaan ylläolevista painopistealueistamme, olisimme erittäin kiinnostuneita kuulemaan siitä – olethan yhteydessä! Näiden alueiden ulkopuolelta emme valitettavasti tällä hetkellä ehdi käsitellä yhteistyöehdotuksia – pieni tiimimme keskittää kaiken energiansa mainittuihin painopistealueisiin.