Tieto haastaa yhteiskunnan

Uskallatko katsoa, miltä satavuotias Suomi oikeasti näyttää?  Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Meillä on visio, että vuonna 2050 heitä ei ole yhtään. Nyt valjastamme maailman parhaat tietolähteet syrjäytymisen vastaiseen taisteluun. Julkaisemme kaikille avoimen datasivuston, josta voi seurata, miten etenemme kohti tätä unelmaa.

Apu tarjotaan liian myöhään – tämä tulee kalliiksi

Nuorten kanssa työskennellessäni eräs tyttö tuli luokseni puhumaan omista ongelmistaan. Kymmenien auttajien luona käynyt tyttö kysyi, “miksi meidän järjestelmämme on sellainen, että kun olen katon reunalla hyppäämässä, niin en saa apua – saan apua vasta sitten, kun olen hypännyt”.

Tämä on karu tarina siitä, että turvaverkot toimivat tällä hetkellä aivan liian kankeasti. Jos ihminen ei ole yhteiskunnan näkökulmasta tarpeeksi huonossa kunnossa, hän ei saa apua. Järjestelmä reagoi vasta sitten, kun ongelmat ovat edenneet liian pitkälle. Se on inhimillisesti kestämätöntä ja tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Palveluiden oikea-aikaisuus onkin kriittisen tärkeä tekijä. Kun apu tarjotaan ennen kuin pahin vahinko on päässyt tapahtumaan, ihminen ei vajoa tilaan, jossa hänellä ei ole enää mitään toivoa tai merkitystä.

Maailman parhaat rekisterit syrjäytymisen vastaisessa taistelussa

Valitettavasti syrjään jäänyt lapsi tai nuori ei tule kenellekään yllätyksenä vaan useimmiten hänen ongelmansa on tunnistettu jo varhain – jo päiväkodissa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi olisi tärkeintä, että olemassaoleva tieto pystyttäisiin hyödyntämään paljon aiempaa tehokkaammin ja sen pohjalta ryhdyttäisiin konkreettisiin toimenpiteisiin.

Me-säätiö on halunnut valjastaa kaiken saatavilla olevan datan syrjäytymisen vastaiseen työhön, jotta saadaan aikaan merkittäviä uudistuksia. Datasivusto antaa arvokasta tietoa lasten ja nuorten parissa työskenteleville, tutkijoille ja kuntapäättäjille. Pelkät numerot eivät kuitenkaan riitä. Tietoa täytyy ymmärtää ja sen pohjalta on luovasti kokeiltava erilaisia ratkaisuja ja mitattava, saavatko ne aikaan toivotun vaikutuksen.

Ammattilaiset eivät aina ehdi kohdata nuoria heidän tarvitsemillaan tavoilla

Tiedolla johtaminen on mahdollista. Voimme tunnistaa lasten ja nuorten elämänkaarelta ne kohdat, joihin vaikuttamalla voidaan syrjäytymiskehitys ehkäistä tai katkaista. Resursseja ei aina tarvita lisää vaan niitä täytyy osata kohdentaa vaikuttavammin. Jo uusilla työntekemisen tavoilla ja toimintakulttuurin muutoksella sosiaali- ja terveyspalveluissa saataisiin aikaiseksi merkittävää vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Syrjäytymistä vastaan taisteleminen ei ole unelmointia vaan konkretiaa.

Ulla Nord
Toimitusjohtaja
Me-säätiö