Suomessa on 65 941 syrjäytynyttä nuorta  

Me-säätiö julkisti datasivustollaan uusimmat laskelmansa syrjäytyneiden nuorten määrästä. Laskelmiemme mukaan syrjään jääneiden määrä on laskenut vuodessa 2 615 hengellä. Kehityksen taustalla on väestörakenteen muutokset ja parempi taloudellinen suhdanne.

Syrjäytyneiden määrän lasku ei kuitenkaan ole vielä riittävällä tasolla. Me-säätiön mukaan Suomessa on lähes rajattomat mahdollisuudet katkaista syrjäytymiskehitystä yhä tehokkaammin. Teknologian avulla voisimme siirtyä tiedolla johtamisen aikakauteen. On kysyttävä, miksi syrjäytyneitä on yhden ikäluokan verran, vaikka suurimman osan heistä ongelmat tunnistimme peruskoulussa tai jo varhaiskasvatuksessa.

Talous kasvaa mutta kaikki eivät pysy mukana

Nuorten asema työmarkkinoilla on parantunut talouden kasvaessa. Työttömyysasteen kehitys on monessa kunnassa kääntynyt laskuun. Viimeisten Tilastokeskuksen lukujen mukaan määräaikaiset työsuhteet ovat kasvaneet merkittävästi. Myös osa-aikaiset tehtävät ovat kasvaneet. Tämä kehitys on nuorten kannalta tärkeää, koska lyhyet työpätkät voivat parantaa työttömäksi joutuneiden tilannetta.

Työttömyyden osalta on kuitenkin hyvä huomioida myös ”kadonneisiin työmiehiin” liittyvä ilmiö. Käytännössä työttömyysaste voi laskea kahdesta eri syystä: joko siksi, että työttömät työllistyvät tai siirtyvät työvoiman ulkopuolelle. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että työttömyys vähenee molempiin kategorioihin. Mikäli kehitys, jossa työttömyys purkaantuu työvoiman ulkopuolelle jatkuu ennallaan, Me-säätiö ennustaa että, joka vuosi työvoiman ulkopuolelle 1 000 kadonnutta työmiestä lisää. Jos määrä jatkaa kasvua viime vuosikymmenien vauhdilla, vuonna 2040 työvoiman ulkopuolisia “kadonneita työmiehiä” on jo 70 000.

Tilanne, jossa työvoiman ulkopuolella olisi yhtä ikäluokka suurempi määrä parhaassa työiässä olevaa miestä, muuttaisi merkittävällä tavalla niitä lähtökohtia, joiden varaan tulevaisuutta pitkälti laskemme. Tavoite sadoista tuhansista uusista työllisistä muuttuu käytännössä mahdottomaksi, koska työvoiman osallistumisaste laskisi huomattavan paljon alemmalle tasolle, kuin se mitä erilaisissa ennusteissa on huomioitu.

Datan avulla alueellisia ja sosioekonomisia taustoja voi tarkastella osana palveluiden suunnittelua

Me-säätiön analyysin mukaan merkittävin haaste nuorten työllistämisessä on se, että työttömien erilaisia taustoja ei huomioida riittävästi palvelujen järjestettäessä. Ne nuoret, joiden taustalla on useita työllistymistä heikentäviä tekijöitä, tarvitsevat monialaista tukea elämänhallintaan. Heidän osaltaan merkittävin riski on se, että he jäävät työelämän ulkopuolelle kokonaan.

Lisätietoja: Jussi Pyykkönen, Me-säätiö, Analytiikka & Työllisyys, jussi.pyykkonen@mesaatio.fi
p. 040 5773710