Noodin kolme skenaariota työn tulevaisuudesta

Me-säätiön mukaan nuoret kaipaavat realistisia skenaarioita tulevaisuudesta sekä konkreettista tietoa eri koulutuspoluista että työelämän kehityksestä. Noodi-sovelluksessa nuori voi seikkailla erilaisiin tulevaisuuksiin – matemaattiseen – tai vuorovaikutusosaamiseen perustuviin maailmoihin.

Työn tulevaisuutta koskeva keskustelu on viime vuosina käynyt kiivaana. McKinsey (2017) on todennut, että jopa puolet työpaikoista on korvattavissa nykyteknologian keinoin. World Economic Forum (2016) arvioi työpaikkoja katoavan määrällisesti selvästi eniten toimisto- ja hallintotyöstä. Siinä missä työnkuvia poistuu tietyiltä sektoreilta, kasvaa samalla tarve uusille osaajille ja toimijoille.

Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että ammatit itsessään katoaisivat tai ettei omaa tulevaisuuttaan voisi ennakoida. Kaikista vaarallisinta on silmien sulkeminen todennäköisen edessä. Kun katsomme aikasarjoja, huomaamme, että isot ammattiryhmät tulevat säilymään koko 2020-luvun. Dramaattisia käänteitä ei tule tapahtumaan yhdessä yössä.

Muutoksen tekevät ihmiset

Syy tähän on yksinkertainen. Työelämä muuttuu ennen kaikkea ihmisten kautta. Työvoiman uusiutuminen ei tapahdu hetkessä. Yrityksissä syntyy ja kuolee vuosittain noin 222 000 työpaikkaa (ETLA 2017). Me-säätiön työkalusta voidaan havainnoida, minkälaista muutosta ammateissa ja toimialoilla tyypillisesti tapahtuu. Vajaasta 2,5 miljoonasta työllisestä noin 78 % on pysynyt samassa ammattiryhmässä. Ammatin vaihtajia on 13 %. Uusia työllisiä on noin 9 %.

Uusien työpaikkojen syntymisen ja vanhojen tuhoutumisen nopeus, työntekijöiden liikkuvuus työpaikkojen välillä sekä palkkojen sopeutumisen ripeys vaikuttavat kaikki siihen, kuinka onnistuneesti talous sopeutuu teknologisiin murroksiin (ETLA 2017).

Merkittävin muutos työmarkkinoilla syntyy uusien työllisten kautta. Varsin usein ajattelemme työllisyyden kasvun tarkoittavan automaattisesti vastaavan suuruista työttömyyden laskua. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta. Uusista työllisistä noin kolmannes on työttömiä, kolmannes tulee täysin työvoiman ulkopuolelta ja kolmannes on opiskelijoita. Työmarkkinoiden muutoksen nopeus on pitkälti kiinni siitä, kuinka paljon liikettä työmarkkinoilla tapahtuu ja minkälaista osaamista uudet työlliset tuovat mukanaan.

Ennakoimatta jättäminen voi koitua kohtaloksi    

Yhteiskunnallisten palveluiden kehitystä on syytä seurata. Aiemman teollisen vallankumouksen aikana nähtiin tuottavuuden räjähdysmäinen kasvu, josta seuranneen vaurauden nousu ei jakautunut ihmisille oikeudenmukaisesti. Ei yhden tai edes kahden sukupolven aikana. Nyt meillä ei ole varaa antaa yhdenkään sukupolven pudota kyydistä. Vaikka datan avulla voidaan luoda ennusteita, liittyy työn tulevaisuuteen silti paljon epävarmuutta. Niinpä uudenlaista työn mallia ei kannata suunnitella tyhjästä, vaan rakentaa tulevaisuutta systemaattisesti kokeilemalla ja dataa hyödyntämällä.

Me-säätiön kehittämä Noodi (Lähde: www.noodi.me) on esimerkki ratkaisusta, joka pyrkii vastaamaan työn murroksen haasteisiin. Noodin avulla nuori voi suunnistaa kohti unelma-ammattiaan ja löytää vastauksia kuuluisaan kysymykseen: mikä musta tulee isona? Noodi ei ole työkalu vain tulevaisuuden suunnitteluun, vaan myös tulevaisuudesta inspiroitumiseen. Työkalu näyttää rekisteridataan pohjautuen, minkälaiset valinnat koulutuspoluilla johtavat todennäköisimmin toivottuihin suuntiin. Mikä parasta, Noodi elää ajassa kiinni: se luo skenaarioita siitä, miten työelämä muuttuu.

 

Rutiinihommat roboteille

Skenaarioiden taustalla on hyödynnetty viimeisintä taloustieteellistä tutkimusta. Jyväskylän yliopiston Juho Jokinen on yhdessä Antti Siepin kanssa selvittänyt tulevaisuuden osaamistarpeita strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ”Taidot työhön” -hankkeessa. Viimeisimmät kansainväliset empiiriset analyysit osoittavat, että teknologisen kehityksen myötä työmarkkinoiden osaamistarpeet ovat muutoksessa. Viimeisten vuosikymmenten aikana tekoälyllä ja roboteilla on pystytty korvaamaan erityisesti rutiiniluonteisia tehtäviä (ks. esim. Autor 2006; Goos et al. 2014).  Empiiriset havainnot Yhdysvalloista osoittavat, että työllisten määrä on kasvanut merkittävästi ammateissa, joissa edellytetään vuorovaikutustaitoja (Deming 2017). Jokisen ja Siepin analyysin mukaan vastaavanlainen kehitys on tapahtumassa myös Suomessa. Työllisten määrä on kasvanut ammateissa, joissa edellytetään sekä matemaattisia taitoja että vuorovaikutustaitoja.

Noodin kolme skenaariota

Me-säätiön julkaisemassa työkalussa voit havainnoida, kuinka ammattirakenteen ennakoidaan muuttuvan, mikäli vuorovaikutustaidot tai matemaattinen osaaminen korostuu tulevaisuudessa.

Tulevaisuudet perustuvat Noodin suosittelukoneessakin käytettyyn O*NET-dataan. Eri tulevaisuusskenaarioissa painotamme eri ominaisuuksia. Kyseessä ei ole akateeminen tutkimus, vaan viimeisintä akateemista tutkimusta hyödyntävä spekulatiivinen kuvaus mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista.

Tulevaisuusskenaarioissa näytämme ammattien muutostrendejä kolmessa eri skenaariossa:

1. Nykysuunnan maailma

Työ ei katoa, eikä muutu yhdessä yössä. Nykysuunnan maailmassa teknisellä osaamisella, fyysisyydellä ja konkreettisilla toimilla on edelleen paikkansa. Teollisuuden merkitys on yhä suuri. Teknologisella kehityksellä korvataan vain rajallinen määrä työpaikoista.

2. Vuorovaikuttajien maailma

Työ sisältö kehittyy vahvasti vuorovaikuttamisen suuntaan. Teknologisen kehityksen myötä rutiinitehtävät vähenevät ja vuorovaikuttamiselle jää yhä enemmän tilaa. Palveluiden ja moniammatillisuuden merkitys kansantaloudessa kasvaa. Sosiaalisten osaamisvaatimusten maailmassa korostuvat sosiaalisuus, sanat, ihmissuhdetaidot ja taiteellisuus.

3. Matemaatikkojen maailma

Työ sisältö kehittyy vahvasti matemaattiseen osaamisen suuntaan. Teknologisen kehitys edellyttää työvoimalta yhä enemmän kykyjä ratkaista monimutkaisia matemaattisia kokonaisuuksia. Yksinyrittämisen merkitys kansantaloudessa kasvaa. Innovaatioiden maailmassa korostuvat ongelmanratkaisu, ideat, itsenäisyys ja asema.

Millainen tulevaisuuden maailma on? Kenelläkään ei ole kristallipalloa, mutta olisi vastuutonta olla näyttämättä nuorille eri vaihtoehtoja. Suomessa on maailman parhaat edellytykset arvioida mahdollisia tulevaisuuksia.

Lisätietoja: Jussi Pyykkönen, analyytikko, Me-säätiö p. 0440239149 jussi.pyykkonen@mesaatio.fi

Blogi 11.4.2018